Tämä on Eveliinan ja Melinan Multimediaviestinnän syventämiskurssin harjoitustyön blogi. Aiheenamme ovat Facebookista tehdyt tutkimukset ja kirjoitukset.
Haluan nostaa esille merkittävän muutoksen, jota on kaavailtu Facebookiin.
Viime marraskuussa julkaistu tiedote Facebookin postilaatikon uudistumisesta ei vielä ole edennyt näkyviin muutoksiin käyttäjien profiileissa (ainakaan täällä Suomessa). Nähtäväksi jää, millainen muutos on tulossa ja milloin se tapahtuu. Kyseessähän on fb:n suunnittelema sosiaalinen postilaatikko: kokonaisvaltainen kommunikointijärjestelmä, joka yhdistää monta eri viestintävälinettä, kuten esim. sähköpostin, kännykän ja erilaiset chat-toiminnot.
Suomen Kuvalehden jutussa (17.11.2010) kerrotaan, että "Facebookin eduksi mainitaan usein se, kuinka helppoa on pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joihin ei kenties muilla tavoin tulisi pidettyä yhteyttä lainkaan". Tästä olen itsekin samaa mieltä. Minulla on paljon kavereita esim. ulkomailla (vaihto-opintojeni vuoksi), joihin on kätevä pitää yhteyttä fb:n kautta. Myös sukulaisiin ja entisiin koulukavereihin on näppärä pitää yhteyttä fb:n kautta. Muuten varmaan yhteydenpito olisi olematonta. Jutussa kirjoitetaan vielä, että "toisaalta kommunikointi kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa ei ole ollut Facebookin yleisin käyttötarkoitus - tärkeimpien henkilöiden kanssa puhutaan mieluummin puhelimessa, kasvokkain tai tekstiviestin välityksellä". Tämän uuden sosiaalisen postilaatikon avulla haetaan sitä, että käyttäjät innostuisivat kommunikoimaan myös läheisten ihmisten kanssa Facebookin kautta. Lue koko juttu Facebook haluaa arjen viestikeskukseksi - niputtaa tekstarit, sähköpostin ja pikaviestit. Myös epävirallisessa fb-blogissa käydään läpi uudistusta Facebook Social Inbox: Always-On Messaging With People You Care About. Facebookin sivuilla on karkea yhteenveto postilaatikon ominaisuuksista The new messages. Ja tässä myös Facebook blogin oma kirjoitus aiheesta See the Messages that Matter ja käyttäjien kommentteja sivun lopussa. Jotkut käyttäjät eivät halua uutta postilaatikkoa, koska haluavat pitää eri viestintävälineet toisistaan erillään, jotkut odottavat uudistusta kärsimättömänä nähdäkseen, mitä se pitää sisällään, ja jotkut näkevät, että siinä on hyviä ja huonoja puolia ja toivovat, että käyttäjät itse saisivat valita, ottavatko uudistuksen käyttöön vai eivät.
Mitä mieltä sinä olet sosiaalisesta postilaatikosta, kuulostaako uudistus hyvältä?
--------------------------
EDIT: Kun kirjauduin tänä iltana (28.4.) Facebookiin, se ilmoitti postilaatikko-uudistuksesta! (miten sattuikin samana päivänä kun kirjoitin yllä olevan postauksen!) Sain valita oman sähköpostiosoitteen, joka on @facebook.com -päätteinen. Huomasin heti alkuun, että normaali viesti (jonka kirjoittaa postilaatikon kautta) on samalla chat-viesti eli voi valita kumpaa tapaa käyttää kun tulos on kuitenkin sama. Lisäksi testasin tuon sähköpostiosoitteen toimivuutta: gmailista lähettämäni oikea sähköpostiviesti saapui facebookissa viestikansiooni ja pystyin vastaamaan sieltä käsin takaisin viestiin eli vastausviesti näkyi gmail-sähköpostilaatikossani. Homma siis toimii. Tämä on mielestäni näppärä uudistus.
Ilmeisesti postilaatikko-uudistus tapahtuu käyttäjille eri aikoihin, koska joillakin kavereistani tämä on ollut muutaman päivän, kun taas joillakin tätä ei vielä ole. Minulle tuli siis tänä iltana.
Miten sinulla, onko uusi postilaatikko käytössä?
Löysin mielenkiintoisen artikkelin sosiaalisesta mediasta, jossa käsitellään muiden lisäksi myös hieman Facebookia. Kirjoittajalla on hyviä ajatuksia ja huomioita artikkelissaan yleisesti sosiaalisesta mediasta ja sen historiasta. Esim. päiväkirjojen uusi, sähköinen muoto ovat blogit. Kirjoittaja miettii, onko Facebook muistuma muistokirjoista...ja jos onkin, se on myös paljon enemmän: se on yhteisöllisyyttä, verkostoitumista, vaikuttamista.. Kirjoittaja pohtii sitäkin, onko Facebook tarkoitettu vain "hyvää päivää, mitä kuuluu" -viestintään, jossa kanssakäyminen tapahtuu suurimmaksi osaksi vain puolituttujen kesken. Facebookia voi kirjoittajan mielestä verrata cocktail-tilaisuuteen tai kadulla tai muualla satunnaisesti tapahtuvaan tapaamiseen. "Seurasta ja tilanteesta riippuen keskustellaan joko maailmaa syleilevistä asioista tai harrastetaan smalltalkia."
Otan vielä esille yhden valitsemani tutkimuksen aiheen eli Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008). Tutkimuksessa selvitettiin kaverimäärän ja käyttäjän viehätyksen suhdetta toisiinsa kuten aikaisemmin jo kerroinkin.
Löysin Suomen Kuvalehden artikkelin (27.7.2009) Facebook muuttaa ystävyyttä, jossa kerrotaan miten Fb mullistaa ystävyyssuhteita, koska internet voi artikkelin lähteen mukaan mahdollistaa suuremman määrän tuttavia kuin perinteisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Käyttäjillä on keskimäärin 120 ystävää palvelussa, mutta on myös niitä, joilla on esimerkiksi jopa 500 ystävää. Vaikka artikkeli on kirjoitettu 2009, on se mielestäni vielä ajantasalla, joskin joiltain osin tieto on vanhentunutta. Olen samaa mieltä siitä, että Fb voi vahvistaa heikkoja (puolituttuja) ystävyyssuhteita kuten artikkelissa mainitaan. Ystävyys voi vahvistua kun puolitutut kaverit huomaavat jakavansa esim. samat kiinnostuksen kohteet tai harrastukset. Fb.n hyvinä puolina voi mainita artikkelissakin esille tulevan asian entisistä koulukavereista tai lapsuudenystävistä, jotka voivat linkittyä uudelleen Fb:n kautta, ja seurata toistensa elämää ja ajatuksia siellä. Vaikka Fb-ystäviä olisikin satoja, todellisten ystävien lukumäärän voi varmaankin laskea kahden (tai vain yhden) käden sormilla. Ne ovat niitä ystäviä, joille oikeasti uskoudutaan ja joiden kanssa oikeastikin ollaan tekemisissä virtuaalisen maailman ulkopuolella.
Mitä ajatuksia Facebook-ystävyys herättää sinussa?
Nostan esiin muutaman sopivan kirjoituksen valitsemani tutkimuksen aiheesta eli Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences (2009). Tutkimushankäsittelee Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen kuten edellisessä postauksessa kerroinkin. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (27.3.2011) Tero Karppi pohtii sitä, miten Facebook hyötyy käyttäjistään yhä enemmän. Kun käyttäjä jakaa henkilökohtaisia tietojaan, Facebook saa siitä rahaa. Lisäksi mainostajat saavat samalla myös tietää, mistä käyttäjä tykkää ja sivun reunaan ilmestyykin yhtäkkiä aiheeseen sopivia mainoksia. Pääkirjoituksen mukaan käyttäjät eivät voi valvoa, mihin Fb luovuttaa tietoja ja mihin niitä käytetään. Kirjoituksessa pohditaan myös Fb:sta lähtemisen vaikeutta.
Suomen Kuvalehden blogista löytyy kirjoitus aiheesta Miksi Facebook koettelee käyttäjiään? (25.5.2010). Kirjoituksessa viitataan yksityisyysasetuksiin ja siihen, miten Fb on onnistunut suututtamaan käyttäjiään epäreiluilla käyttöehdoilla. Kirjoituksessa on linkki myös New York Timesin tekemään tutkimukseen Facebook Privacy: A Bewildering Tangle of Options siitä, kuinka paljon eri vaihtoehtoja käyttäjällä on valita yksityisyysasetuksensa (niitä on toukokuussa 2010 ollut 170 vaihtoehtoa, en tiedä onko luku nyt eri). Lisäksi Times esittelee tuloksissaan myös yksityisyysasetusten käyttöehtojen koko ajan lisääntyvän sanamäärän: 1004 sanaa englanniksi vuonna 2005, 5830 sanaa vuonna 2010.
--- On ymmärrettävää, että yksityisyysasetusten asettaminen voi helposti jäädä kun niistä on tehty hankalat ja monimutkaiset, mutta niitä ei mielestäni missään tapauksessa saa jättää asettamatta. Lisäksi kannattaa muistaa, että Fb on julkinen sivusto, jossa kaikki tieto on periaatteessa kaikkien saatavilla (mainostajien ja muiden kolmansien tahojen, joille Fb:lla on oikeus lähettää tietoja). Siksi yksityisyysasetuksilla on suuri merkitys. Ja loppujen lopuksi: asetusten määrittämiseen on ohjeet Fb:n sivuilla - sillä omalla kielellä, jolla ohjelmaa käyttää.
Oletko sinä määrittänyt yksityisyysasetukset profiilissasi kohdalleen?
Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108.Tutkimuksessa käsitellään Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen. Samalla selvitetään myös Facebookin edut ja riskit käyttäjien mukaan. Tavoitteena oli siis selvittää, miten käyttäjät suhtautuvat yksityisyysasetuksiin ja tietoturvaan Facebookissa. Tutkimuksesta selvisi, että Facebook on merkittävästi mukana käyttäjien päivittäisessä elämässä. Käyttäjät väittivät ymmärtävänsä yksityisyysasetukset, mutta silti he latasivat ohjelmaan suuria määriä henkilökohtaista tietoa. Yksityisyyden väärinkäyttö ja tunkeutuminen luvatta käyttäjän profiiliin miellettiin suuremmaksi riskiksi muiden kohdalla eikä ajateltu, että näin voisi käydä myös itselle. Käyttäjien asenne yksityisyyttä ja yksityisyysasetuksia kohtaan pitäisi muuttua, jotta sosiaalisten verkkojen käyttö olisi turvallisempaa.
Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Naiset ja miehet esitetään yleensä medioiden kuvissa eri tavalla. Tutkijat ovat huomanneet, että naiset esitetään useimmiten kuvissa kauempaa eli vartaloa näkyy enemmän kuin miesten kuvissa. Tätä tilannetta on alettu kutsua face-ismiksi. Tämän konferenssia varten tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vallitseeko medioiden luoma face-ismi myös Facebookissa, kun yksityishenkilöt voivat itse päättää, millaisen kuvan itsestään laittavat profiilikuvaksi. Tutkimuksessa tutkittiin käyttäjien profiilikuvia sukupuolen ja iän mukaan. Tuloksista selviää, että nuoret naiset ja miehet näkevät itsensä tasa-arvoisina toisiinsa nähden eivätkä toimi perinteisten asetelmien mukaan kun taas vanhemmat naiset ja miehet esittävät itsensä perinteisemmin median asettamilla tavoilla. Mitä enemmän kavereita, sen vähemmän face-ismiä ja tämä viittaa tutkimuksen mukaan nuoriin. Vanhemmilla käyttäjillä kavereita on vähemmän ja face-ismiä kuvissa enemmän.
Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549.Facebookin tärkein ominaisuus on yhdistyminen kavereiden kanssa. Käyttäjän profiilissa näkyvät kaikki hänen Facebook-kaverinsa ja verkossa kavereiden määrä voikin nousta jopa satoihin toisin kuin normaalissa elämässä verkon ulkopuolella. Kavereiden määrän merkitys Facebookissa herättää kysymyksiä sosiaalisesta suosiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Facebookin kaverimäärän ja viehätyksen keskinäistä suhdetta, eli onko näillä jotakin yhteyttä toisiinsa. Tulokset osoittavat, että hyvin ulospäinsuuntautuneella käyttäjällä on paljon Facebook-kavereita. Tutkimuksessa pohditaan myös mitä kaveruus Facebookissa tarkoittaa.
Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsetunto liittyy sosiaalisten medioiden, erityisesti Facebookin, käyttämiseen ja siellä toimimiseen.Yksityishenkilöistä on tullut sisällöntuottajia, jotka lataavat kuvia ja videoita sosiaalisiin medioihin. Henkilökohtaiset kuvat voivat viestittää muille ihmissuhteesta, halusta suhteeseen tai esimerkiksi halusta saada huomiota. Tämä on tyypillistä erityisesti naisten jakamille kuville. Sukupuolella on siis merkitystä siinä, millaisia kuvia Facebookkiin ladataan. Tulosten mukaan ulkonäkö, hyväksyntä ja kilpailuasetelma kuvissa olivat suurimmat tekijät käyttäjien itsetunnon nostattamiseen. Kuvien jakaminen on suosittua erityisesti nuorilla, ulospäinsuuntautuneilla henkilöillä kun taas perhekeskeisyys vähentää verkon käyttöä ja kuvien jakamista. Tällaisille perhekeskeisille käyttäjille sosiaalinen media ei ole huomionhakuisuutta varten. Naiset käyttävät enemmän aikaa profiilinsa päivittämiseen ja kuvien jakamiseen kuin miehet. Erityisesti naiset, jotka perustavat itsetuntonsa ulkonäköön, jakavat paljon kuvia sosiaalisessa mediassa. Lisää tutkimuksesta sekä M. Stefanonen ajatuksia tuloksista Buffalon yliopiston nettisivulla Study: Facebook Photo Sharing Reflects Focus on Female Appearance ja videolla:
Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tutkimuksessa selvitetään, miten persoonallisuus vaikuttaa Facebookin käyttöön tai käyttämättä jättämiseen australialaisten 18-44 vuotiaiden keskuudessa. Australiassa melkein puolet väestöstä on rekisteröitynyt Facebookin käyttäjiksi. Tarkoituksena oli siis selvittää, ovatko Fb:n käyttäjät luonteeltaan tietynlaisia. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät verkkokyselyt aiheista Facebookin käyttö, luonteen Big Five -tekijät (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus) sekä narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Tulokset osoittavat, että Facebookin käyttäjät näyttävät olevan enemmän ulospäinsuuntautuneita (ekstrovertteja) ja narsistisia, mutta vähemmän tunnollisia ja sosiaalisesti yksinäisiä kuin ei-käyttäjät. Ei-käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tunnollisia, ujoja ja yksinäisiä.
Artikkeli tutkimuksen tuloksista Facebook Linked to Narcissism? ja artikkeliin kirjoitetut kommentit.
---------
Valitsemieni tutkimusten aiheet ovat siis käyttäjien suhtautuminen yksityisyysasetuksiin, käyttäjien profiilikuvavalinnat itsensä esittämisessä, käyttäjien sosiaalinen suosio kaverimäärän perusteella, käyttäjien itseisarvon nostaminen kuvien lisäämisellä profiiliin sekä käyttäjien luonteenpiirteet verrattuna ei-käyttäjiin. Näiden tutkimusten yhteenvetona voinkin karkeasti esittää, että Facebookin käyttäjä on ulospäinsuuntautunut ja osittain narsistinenkin nuori, jolla on paljon kavereita ja henkilökohtaisia kuvia Facebookissa, mutta joka ei ole kiinnostunut määrittämään yksityisyysasetuksiaan kohdalleen.
Mielestäni tutkimusten valintaa hankaloitti hyvin samankaltaisten aiheiden suuri määrä. Fb on mielenkiintoinen aihe, josta voisi saada hyvinkin monipuolisia tutkimuksia, mutta valtaosa tutkimuksista näyttää keskittyvän käyttäjien (erityisesti opiskelijoiden) tutkimiseen, syihin käyttää Facebookia ja sen yksityisyysasetuksiin. Vasta aivan lähiaikoina tutkimusaiheet ovat laajentuneet muihinkin asioihin, mutta edelleen tutkimusten pääpaino on käyttäjien tutkimisessa.
Kerron ja esittelen valitsemani viisi varsinaista tutkimusta hiukan myöhemmin. Ajattelin kuitenkin ensin mainita muutamasta mielenkiintoisesta suomalaisesta (epävirallisesta) tutkimuksesta, koska julkaistuja tutkimuksia en löytänyt vaikka näinkin paljon vaivaa etsimiseen. Tutkimuksia sosiaalisesta mediasta yleisesti on kyllä tehty ja esimerkiksi sen hyödyntämisestä markkinoinnissa, mutta varsinaisia tutkimuksia juuri Facebookista en löytänyt. Väitöskirjojakaan aiheesta ei ole Suomessa vielä tehty.
Nostan kuitenkin esille kaksi mielenkiintoista pro gradua (linkit aukeavat tutkimuksen esittelysivulle, josta voi kiinnostuksen mukaan avata myös itse tutkimuksen):
Matilainen, Salla (2010). Olemassaolon viestejä - Facebook välineenä ja 2000-luvun ajankuvana. Julkaisematon mediatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Saatavilla: https://www.doria.fi/handle/10024/61635
Gröhn, Ira (2009). "Stop Global Warming- join for the good cause". Kyselytutkimus ilmastonmuutokseen liittyvästä tiedonhankinnasta Facebookin Stop Global Warming- sovellukseen liittyneiltä jäseniltä. Julkaisematon informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavilla: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=20260
Lisäksi löysin markkinointiviestintäalalla toimivan Zeeland Oy -nimisen yrityksen teettämän tutkimuksen ihmisen motiiveista ja yritysten mahdollisuuksista Facebookissa 2010: Facebook markkinoinnissa. Ihmisten ja yritysten uusi tapa keskustella. Tutkimuksen on toteuttanut Consumer Compass -Kuluttajatieto Oy. Tutkimuksesta selviää mm. kumpi sukupuoli suhtautuu Fb:iin myönteisemmin, kuinka paljon kavereita käyttäjillä on, mitä syitä Fb:n käyttämiselle on, mitä pelkoja Fb herättää, mitä mieltä käyttäjät ovat yrityksistä Fb:ssä jne. Tutkimuksen mukaan 57% tutkimukseen osallistuneista käyttäjistä (501 henkilöä) käy Fb:ssä vähintään kerran päivässä ja tärkein syy Fb:n käyttöön ovat toiset ihmiset. Jos kiinnostuit, tutkimus löytyy täältä http://www.slideshare.net/zeelandfi/facebooktutkimus-5918658.
Lisäsin pari linkkilistaa blogin sivuun: Facebook-aiheisia sivustoja ja blogeja ja Facebook-uutisia vuodelta 2011.
The Facebook Blog on Facebookin virallinen blogi, jossa kerrotaan Fb-uudistuksista ja -uutisista liittyen erityisesti Fb:n tekniikkaan. All Facebook on Fb:n epävirallinen blogi, jonka tarkoituksena on esitellä kaikki Fb:ssa tapahtuvat uudistukset, uudet sovellukset, analyysit tulevaisuuden Fb:sta jne. Blogilla on yhteistyökumppaneita ja se rahoitetaan pääasiassa mainoksilla. Feissarimokat (vuoden 2010 lopusta alkaen) on suomalainen sivusto, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa Fb:ssa tapahtuvista mokista. Kuvakaappauksen mokasta voi lähettää sivustolle ja sitten se onkin kaikkien luettavana.
Facebook-uutislinkkilistasta sen verran, että päivitämme linkkilistaan sopivia uutisia Fb:sta aina, kun sellaisia ilmenee. Tämä lista on estrana niille, joita kiinnostavat ajankohtaiset uutisoinnit Fb:sta.
Multimediaviestinnän syventämisjakson tavoitteena on syventää tietoja multimediaviestinnän tutkimuskohteista ja -menetelmistä. Kurssin harjoitustyönä tehdään blogi. Tässä blogissa käsitellään siis Facebookin tutkimuskohteita ja tutkimusmenetelmiä.Valitsemamme aihealue Facebook liittyy multimediaviestintään monella tapaa: Fb yhdistelee verkkojulkaisua, kuvaa, ääntä ja hypermediaa. Fb mahdollistaa siis eri mediatyyppien käytön internetin välityksellä. Käyttäjä luo itse sisältöä ja ottaa sitä vastaan. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata Facebookiin kuvia, videoita ja tekstiä sekä linkittää sinne muilta sivustoilta kaikenlaista materiaalia. Lisäksi käyttäjä luo sisältöä kirjoittamalla tekstejä ja kommunikoimalla muiden käyttäjien kanssa. Aktiivisuus on avainsana. Jos käyttäjä ei ole Fb:ssä aktiivinen, siellä ei tapahtu oikein mitään, mutta aktiivisen käyttäjän Fb-sivuilla sisällön luomista ja vastaanottamista tapahtuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Tässä blogissa siis perehdytään Facebookia käsitteleviin tutkimuksiin ja pohditaan sitä, mitä näissä tutkimuksissa tutkitaan ja miten. Tutkimusten ja kirjoitusten kautta nostamme myös muita Facebookia koskevia aiheita esille.
Facebook on internetissä toimiva sosiaalinen media ja yhteisöpalvelu. Sen perusti Yhdysvalloissa opiskelija Mark Zuckerberg kavereidensa kanssa vuonna 2004. Alunperin Fb suunniteltiin Harvardin yliopiston sisäiseen käyttöön, mutta suosion suuruuden vuoksi sen käyttömahdollisuuksia laajennettiin vaiheittain maan sisältä ulkomaille asti ja lopulta myös kaikille avoimeksi. Opiskelijoiden sisäisestä yhteydenpito-ohjelmasta tuli siis lopulta maailmanlaajuinen menestys.
Suomessa Facebook alkoi levitä vasta 2007 syksyllä. Muistan itsekin liittyneeni sinne juuri tuona syksynä, kun olin aloittanut yliopisto-opintoni Vaasassa. Veijo Hietala puhui Facebookista luennollaan ja sitä kautta tutustuin pikkuhiljaa tähän sosiaaliseen mediaan. Siihen aikaan Fb oli layoutiltaan toisenlainen ja vaikka kontaktit kavereihin olivat varmasti jo silloin tärkeitä, painottui Fb:ssä mielestäni selvästi enemmän pelit ja kaikenlaiset muut sovellukset. Kaikki pelit, joita pelasi, näkyivät profiilissa. Minulla oli esimerkiksi virtuaalinen lemmikki, jota hoidin joka päivä. Lisäksi pelasin vampyyripeliä ja joitain muitakin pelejä. Kaikenlaiset muutkin sovellukset hallitsivat profiilia. Nykyään Fb painottuu enemmän juuri kaverikontakteihin ja kavereiden uutisvirtaan. Pelit ovat vähentyneet huomattavasti eikä niille enää edes ole paikkaa profiilissa. Fb:n luonne on siis mielestäni muuttunut muutaman vuoden aikana selvästi.
Yksityisten henkilöiden lisäksi yritykset ovat nykyään kiinnostuneita Fb:sta. Yrityksen pyrkivät näin mainostamaan itseään ja pääsemään lähemmäs asiakkaitaan. Facebook onkin maailman suosituin nettisivusto Doubleclick-mainosyhtiön mukaan ks. http://www.google.com/adplanner/static/top1000/index.html Tämän hetkisellä listalla ovat tulokset helmikuulta 2011:
1) Facebook 2) YouTube 3) Yahoo.com 4) Live.com 5) Wikipedia.org.
Facebookilla on nykyään yli 500 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Lisää tilastoja löytyy täältä http://www.facebook.com/press/info.php?statistics. Aukeavan sivun oikessa reunassa on lisää linkkejä erilaisiin tietoihin Facebookista yrityksenä.
