Eveliinan tutkimukset osa 1: tutkimusaiheet

Esittelen valitsemani viisi tutkimusta:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksessa käsitellään Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen. Samalla selvitetään myös Facebookin edut ja riskit käyttäjien mukaan. Tavoitteena oli siis selvittää, miten käyttäjät suhtautuvat yksityisyysasetuksiin ja tietoturvaan Facebookissa. Tutkimuksesta selvisi, että Facebook on merkittävästi mukana käyttäjien päivittäisessä elämässä. Käyttäjät väittivät ymmärtävänsä yksityisyysasetukset, mutta silti he latasivat ohjelmaan suuria määriä henkilökohtaista tietoa. Yksityisyyden väärinkäyttö ja tunkeutuminen luvatta käyttäjän profiiliin miellettiin suuremmaksi riskiksi muiden kohdalla eikä ajateltu, että näin voisi käydä myös itselle. Käyttäjien asenne yksityisyyttä ja yksityisyysasetuksia kohtaan pitäisi muuttua, jotta sosiaalisten verkkojen käyttö olisi turvallisempaa.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Naiset ja miehet esitetään yleensä medioiden kuvissa eri tavalla. Tutkijat ovat huomanneet, että naiset esitetään useimmiten kuvissa kauempaa eli vartaloa näkyy enemmän kuin miesten kuvissa. Tätä tilannetta on alettu kutsua face-ismiksi. Tämän konferenssia varten tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vallitseeko  medioiden luoma face-ismi myös Facebookissa, kun yksityishenkilöt voivat itse päättää, millaisen kuvan itsestään laittavat profiilikuvaksi. Tutkimuksessa tutkittiin käyttäjien profiilikuvia sukupuolen ja iän mukaan. Tuloksista selviää, että nuoret naiset ja miehet näkevät itsensä tasa-arvoisina toisiinsa nähden eivätkä toimi perinteisten asetelmien mukaan kun taas vanhemmat naiset ja miehet esittävät itsensä perinteisemmin median asettamilla tavoilla. Mitä enemmän kavereita, sen vähemmän face-ismiä ja tämä viittaa tutkimuksen mukaan nuoriin. Vanhemmilla käyttäjillä kavereita on vähemmän ja face-ismiä kuvissa enemmän.

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Facebookin tärkein ominaisuus on yhdistyminen kavereiden kanssa. Käyttäjän profiilissa näkyvät kaikki hänen Facebook-kaverinsa ja verkossa kavereiden määrä voikin nousta jopa satoihin toisin kuin normaalissa elämässä verkon ulkopuolella. Kavereiden määrän merkitys Facebookissa herättää kysymyksiä sosiaalisesta suosiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Facebookin kaverimäärän ja viehätyksen keskinäistä suhdetta, eli onko näillä jotakin yhteyttä toisiinsa. Tulokset osoittavat, että hyvin ulospäinsuuntautuneella käyttäjällä on paljon Facebook-kavereita. Tutkimuksessa pohditaan myös mitä kaveruus Facebookissa tarkoittaa.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsetunto liittyy sosiaalisten medioiden, erityisesti Facebookin, käyttämiseen ja siellä toimimiseen.Yksityishenkilöistä on tullut sisällöntuottajia, jotka lataavat kuvia ja videoita sosiaalisiin medioihin. Henkilökohtaiset kuvat voivat viestittää muille ihmissuhteesta, halusta suhteeseen tai esimerkiksi halusta saada huomiota. Tämä on tyypillistä erityisesti naisten jakamille kuville. Sukupuolella on siis merkitystä siinä, millaisia kuvia Facebookkiin ladataan. Tulosten mukaan ulkonäkö, hyväksyntä ja kilpailuasetelma kuvissa olivat suurimmat tekijät käyttäjien itsetunnon nostattamiseen. Kuvien jakaminen on suosittua erityisesti nuorilla, ulospäinsuuntautuneilla henkilöillä kun taas perhekeskeisyys vähentää verkon käyttöä ja kuvien jakamista. Tällaisille perhekeskeisille käyttäjille sosiaalinen media ei ole huomionhakuisuutta varten. Naiset käyttävät enemmän aikaa profiilinsa päivittämiseen ja kuvien jakamiseen kuin miehet. Erityisesti naiset, jotka perustavat itsetuntonsa ulkonäköön, jakavat paljon kuvia sosiaalisessa mediassa. Lisää tutkimuksesta sekä M. Stefanonen ajatuksia tuloksista Buffalon yliopiston nettisivulla Study: Facebook Photo Sharing Reflects Focus on Female Appearance ja videolla:

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tutkimuksessa selvitetään, miten persoonallisuus vaikuttaa Facebookin käyttöön tai käyttämättä jättämiseen australialaisten 18-44 vuotiaiden keskuudessa. Australiassa melkein puolet väestöstä on rekisteröitynyt Facebookin käyttäjiksi. Tarkoituksena oli siis selvittää, ovatko Fb:n käyttäjät luonteeltaan tietynlaisia. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät verkkokyselyt aiheista Facebookin käyttö, luonteen Big Five -tekijät (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus) sekä narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Tulokset osoittavat, että Facebookin käyttäjät näyttävät olevan enemmän ulospäinsuuntautuneita (ekstrovertteja) ja narsistisia, mutta vähemmän tunnollisia ja sosiaalisesti yksinäisiä kuin ei-käyttäjät. Ei-käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tunnollisia, ujoja ja yksinäisiä.
Artikkeli tutkimuksen tuloksista Facebook Linked to Narcissism? ja artikkeliin kirjoitetut kommentit.

---------

Valitsemieni tutkimusten aiheet ovat siis käyttäjien suhtautuminen yksityisyysasetuksiin, käyttäjien profiilikuvavalinnat itsensä esittämisessä, käyttäjien sosiaalinen suosio kaverimäärän perusteella, käyttäjien itseisarvon nostaminen kuvien lisäämisellä profiiliin sekä käyttäjien luonteenpiirteet verrattuna ei-käyttäjiin. Näiden tutkimusten yhteenvetona voinkin karkeasti esittää, että Facebookin käyttäjä on ulospäinsuuntautunut ja osittain narsistinenkin nuori, jolla on paljon kavereita ja henkilökohtaisia kuvia Facebookissa, mutta joka ei ole kiinnostunut määrittämään yksityisyysasetuksiaan kohdalleen.

Mielestäni tutkimusten valintaa hankaloitti hyvin samankaltaisten aiheiden suuri määrä. Fb on mielenkiintoinen aihe, josta voisi saada hyvinkin monipuolisia tutkimuksia, mutta valtaosa tutkimuksista näyttää keskittyvän käyttäjien (erityisesti opiskelijoiden) tutkimiseen, syihin käyttää Facebookia ja sen yksityisyysasetuksiin. Vasta aivan lähiaikoina tutkimusaiheet ovat laajentuneet muihinkin asioihin, mutta edelleen tutkimusten pääpaino on käyttäjien tutkimisessa.