Mietitkö ensi kerralla kaksi kertaa ennenkuin "tykkäät"?

.. eli vielä vähän lisää yksityisyyden suojasta..

The Wall Street Journalin teettämän tutkimuksen mukaan painamalla Facebookin "tykkää" nappulaa, jakamalla sisältöjä ystäviesi kanssa ja vierailemalla sivustoilla Facebook pystyy seuraamaan toimiasi ja keräämään tietoa siitä millä sivuilla vierailet. Vaikka et edes klikkaa nappia, vaan surffailet sivuilla, tieto siitä menee eteenpäin. Sinun tarvitseevain olla kirjautunut Facebookin kerran kuussa ja tekemisiäsi seurataan. Tietoa kerätään niin kauan kuin kirjaudut ulos Facebook -sivustolta. Facebook kertoo kuitenkin käyttävänsä tietoja ainoastaan mainos tarkoituksiin silloin kun käyttäjä klikkaa "tykkää" tai "jaa" -nappia. Tiedot myös tuhotaan aina 90 päivän välein.



http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704281504576329441432995616.html?mod=WSJEUROPE_hps_MIDDLEFifthNews

Aika hurja ajatus että toimiasi netissä seurataan koko ajan, mitä ajatuksia tämä teissä herättää?

Melinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

Tässä tulevat valitsemieni tutkimusten tutkimusmenetelmät

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Artikkelissa tutkittiin mainostamista ja yritysten PR toimintaa Facebookissa samalla kun he kunnioittavat Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria. Ensin piti selvittää mitä on Facebookin kulttuuri, mitkä ovat sen normit ja kuinka niitä kohdellaan ettei kulttuuri ”vioittuisi”. Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena pohjana suhteiden rakentamista joka on PR:n tärkein teoria. Se tutkii yhtiöiden ja yleisön suhteen rakentumista ja ylläpitoa. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodeja joita tutkimuksessa olisi myös voinut käyttää voisi olla tutkittujen henkilökohtainen haastattelu tai sitten keskusteluista olisi voitu tehdä sisällönerittely.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa kyselyn avulla. Vastauksissa opiskelijat valitsivat numerot välillä 1-5, sekä lopussa oli vielä pari avointa kysymystä. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen. Tähän tutkimukseen sopi hyvin kysely, ehkä myös haastattelua olisi voinut käyttää. Haastattelussa tosin olisi tilanne voinut vaikuttaa vastauksiin. Kysymyksiin olisi myös voitu lisätä mahdollisuus opiskelijoille lisätä tarkentavia tietoja, jolloin vastaukset olisivat olleet vielä tarkempia. Tutkimuksen lopuksi oli vielä keskustelu-osio, jossa tulokset liitettiin vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.


DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Kaikki tutkimukseen valitut Facebook-sivut koodattiin tutkimusapulaisten avulla. Koodausmenetelmä oli tehyt edellisten tutkimusten mukaan. Apulaiset eivät tienneet tutkimushypoteeseja. Profiilien Tietoa minusta (about me) -osiot koodattiin viiteen kategoriaan informaationsa perusteella jonka jälkeen ne vielä analysoitiin lingvistisen tutkimuksen ja sanalaskurin avulla. Tutkimuksessa todettiin että Tietoa minusta -osio oli hyvä tutkimuskohde, koska ihmiset saavat kirjoittaa kohtaan niin vähän tai paljon kuin haluavat, joten vastaukset eivät ole pakotettuja ja merkityksettömiä. Tällä eliminoidaan myös se, että tutkimuskysymykset tai -tilanne jotenkin vaikuttaisivat vastauksiin koska mitään kysymystä ei oikeastaan ole.


Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Online -kysely perustui kvantitatiiviseen menetelmään, mutta vastaajilla oli myös mahdollisuus laajentaa vastaustaan monien avoimien kysymysten avulla. Kysymykset tehtiin aikaisempien tutkimuksien perusteella ja vastauksia verrattiin olemassa oleviin teorioihin. Tutkimuksessa hyvää oli se, että opiskelijat pystyivät laajentamaan vastauksiaan avoimien kysymysten avulla. Monesti niin sanotut suljetut kysymykset eivät kerro koko tarinaa.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Online -kyselyiden avulla tutkittiin ihmisten antamia omakuvia Facebookissa. Kyselyiden vastaukset analysoitiin tietokoneohjelman avulla. Ohjelmalla minimointiin virhe variaatioiden määrä sekä laskuissa inhimilliset virheet. Kun vastausket, hypoteesit ja tutkimuskysymykset oli syötetty koneeseen, ne selitettiin apuna käyttäen edellisiä tutkimuksia. Tietokoneohjelma on toimiva siinä mielessä että inhimilliset virheet minimoidaan, toisaalta taas vastauksiin ei saa ehkä lisättyä vastaajien lisätietoja jos he ovat sellaista käyttäneet.

Sisällönanalyysi oli valitsemissani tutkimuksissa suosituin analysointimenetelmä, analyysin jälkeen tulokset on vielä selitetty laadullisesti ja tällä tavalla yhdistetty vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osassa tutkimuksista tutkimusmateriaalin analysointia ei oltu selitetty kovin tarkasti, toisissa taas menetelmä oli selitetty hyvinkin yksityiskohtaisesti. Facebook on suhteellisen uusi tutkimuskohde, joten menetelmät todennäköisesti kehittyvät vielä paljonkin. Mielenkiintoista nähdä mikä menetelmä tulevaisuudessa on suosituin.

Melinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot

Tutkimusten aineistot

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin alkuperäiskäyttäjien eli yliopiso-opiskelijoiden asenteita mainontaan Facebookissa. Tutkimuksessa oli mukana 6 ryhmää joihin keskityttiin 3 kuukauden aikana. Opiskelijoita rekrytoitiin lentolappusten avulla, joissa opiskelijoita käskettiin täyttämään nettikysely, jossa oli demografinen osuus sekä Facebookin käyttäjädata. Vastanneista 35 osallistua lopulta tutkimukseen. Osallistujista 21 oli naisia ja 14 miehiä, keski-iältään osallistujat olivat 20 vuotta. Ryhmät kokoontuivat keskustelemaan 11 kysymyksestä koskien opiskelijoiden näkemyksiä Facebookia käyttävistä yhtiöistä. Keskustelut nauhoitettiin ja ammattilainen litteroi keskustelut. Tutkijat tulkitsivat keskustelut joista löydettiin seitsemän isoa teemaa.

Tässä tutkimuksessa toimi hyvin kysely ja keskustelu -yhdistelmä aineiston hankintamenetelmänä. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu, mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodi jota tutkimuksessa olisi myös voitu käyttää on tutkittujen henkilökohtainen haastattelu. Metodilla olisi saatu ehkä vielä tarkempaa tietoa kuinka tutkitut näkevät mainostamisen Facebookissa.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Artikkelissa tutkittiin liittyykö se kuva, jonka opiskelija haluaa antaa, siihen minkälaisia postauksia hän laittaa seinälleen. Tutkimukseen osallistuneet olivat taloustieteen ja johtajuuden opiskelijoita, jotka eivät olleet vielä valmistuneet. Vastaajista 60% oli miehiä ja keski-ikä on 20,5 vuotta. Tutkimuksessa oli viisi osaa, joista ensimmäinen koski demograafisia asioita kuten sukupuoli, ikä, pääaine, työtunnit ja sosiaalisten medioiden käyttö. Toinen osa koski laskettua ongelmallista profiili-informaatiota ja kolmas opiskelijoiden antamaa omakuvaa profiilissaan. Viimeinen osa koski sitä, kenen he luulevat katsovan heidän profiiliaan tai kenen pitäisi katsoa. Vastaajilta kysyttiin 36 kysymystä koskien heidän profiiliaan, kuvia ja uskomuksia. Vastaukset arvioitiin asteikolla 1-5, josita 1 on hyvin epätodennäköisesti ja 5 hyvin todennäköisesti. Tutkimuksen tekijät jakoivat ensin opiskelijioden kuvat kategorioihin a) seksuaalisesti viehättävä b) villi c) hauska ja ystävällinen ja d) loukkaava. Kaksi kategoriaa a) järkevä ja b) ahkera muodostettiin vielä sen mukaan onko tieto tärkeää työnanatajien kannalta. Tutkituilta kysyttiin mihin kategoriaan näistä he luulevat että profiilin katsoja asettaa heidän profiilinsa, nämä arvioitiin asteikolla 1-5, 1 ei samaa mieltä ja 5 ihan samaa mieltä. Vastaajilta kysyttiin vielä kolmen ei-opiskelija ryhmän avulla antaisivatko he tämän ryhmän nähdä profiilinsa. Etniset ryhmät pääteltiin profiilikuvista ja sivun antamasta informaatiosta.

Luulen että tässäkin tutkimuksessa olisi voitu tutkittavai kerätä laajemmalta alueelta, onko tutkimus yleistettävissä jos tutkimus on tehty ainoastaan yhden koulun opiskelijoista?


DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Aineistona tutkimuksessa oli 60 miehen ja 60 naisen Facebook-profiilit, 40 kaukaasian-amerikkalaista, 40 aasialaista ja 40 afrikan-amerikkalaista. Suurin osa valituista oli opiskelijoita yliopistossa tai muuten tekemisissä opiskeljoiden tai yliopiston kanssa. Sivut valittiin sattumanvaraisesti kunnes saman verran miehiä, naisia sekä eri kulttuureita oli kerättynä. Tutkimus suoritettiin havainnollistamalla Facebook-profiilien tietoa minusta -osiossa.

Tutkimukseen osallistujia olisi voitu kerätä myös laajemmalta alueelta, kuten toisista yliopistoista jolloin tulos olisi ollut paremmin yleistettävissä.

Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Tutkimus on tehty online -kyselyllä johon vastaajat ovat ensimmäisen vuoden opiskeljoita jotka ovat Facebookin käyttäjiä. Kysely tehtiin kuuden viikon jaksossa ja tarkoituksena oli selvittää kuinka opiskelijat käyttävät Facebookia akateemiseen elämään sopeutumisessa ja opiskeluun. Tutkimuksen otokset valittiin multimodaalisesti- online kysely ja projekti julkaistiin yliopiston omalla Facebook-sivustolla , Facebook ryhmissä ja yliopiston uutismailissa työntekijöille ja opiskelijoille. Opiskelijoita kutsuttiin vielä liittymään luennoilla, tiedekuntien sähköpostiviesteillä ja viesteillä. Vastauksia saatiin 213

Online -kysely toimi varmasti hyvin tässä tapauksessa. Luulen että vielä parempi tulos olisi saavutettu jos kysely olisi tehty myös niillä jotka eivät käytä Facebookia. Tällöin olisi voitu tehdä vertailu käyttäjien ja ei käyttäjien välillä.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin käyttäjien itsensä julkituomista statuspäivityksien ja muiden ihmisten lähettämien ”seinäkirjoitusten” avulla. Itsensä julkituominen tarkoittaa tässä tapauksessa mitä tahansa viestiä, mikä koskee itseä ja kommunikoi muiden kanssa. Vastaajia rekrytoitiin kolmella eri tapaa, ensiksi tietotekniikan palveluiden osastolta isosta yliopistosta, josta valittiin satunnainen otos kursseille ilmoittautuneista opiskeljoista. Toinen tapa oli ilmoitukset tutkimuksen tekijöiden Facebook profiileissa. Kolmanneksi lähetettiin vielä kutsu teknologia ja viestintä järjestölle. Ryhmästä poistettiin kaiki jotka eivät käytä Facebokia ja osallistujia jäi 325 kpl (75 miestä ja 250 naista) joista 226 olivat opiskelijoita, iältään 18-59 ja joista suurin osa oli valkoisia. Rekrytoinnissa osallistujia käskettiin klikkaamaan linkkiä josta löytyi suostumuskaavake ja kun henkilö oli hyväksytty tutkimukseen vietiin hänet online -kyselyyn.

Tässä tutkimuksessa olisi ehkä voitu valita miehiä ja vaisia yhtä paljon jotta tulos olisi luotettavampi.

Suomalainen teknologia suojaa Facebookin käyttäjiä

Suomessa kehitetty Web of Trust- teknologia suojaa Facebookin käyttäjiä haitallisilta tiedoilta. Facebookin kautta kulkevat linkit suodatetaan Web of Trustin tietokantojen ja käyttäjien määrittelemien luokitusten läppi. Kun käyttäjä klikkaa haitallista linkkiä tulee sivuille varoitus.Web of Trust on verkkoselaimeen asennettava lisäpalikka.

Luettavissa

http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2011/05/12/suomalaissofta-paasi-facebookiin/20116753/7

Ja tässä vähän kritiikkiä Web of Trust:ista

http://www.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/2011/05/13/suomalainen-facebook-turva-arveluttaa-maailmalla/20116799/12


Lisääkö Web of Trust mielestäsi turvallisuuden tunnetta Facebookissa?

Eveliinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

 Esittelen valitsemieni tutkimusten menetelmät:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksen kyselylomakkeen analysoinnin menetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää ja haastattelun analysoinnin menetelmänä laadullista. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttäen laadullisen sisällönanalyysin, typologisen reduktioanalyysin ja hermeneuttisen/retorisen tulkinnan yhdistelmää. Aineisto analysoitiin pelkistämällä tulokset ja luokittelemalla ne induktiivisesti ja tekemällä näiden vaiheiden kautta johtopäätöksiä. Pääluokat olivat yksityisyyden tunkeutuminen, luottamus, rajojen rikkominen, huhut sekä tavanomainen ja rituaalinen Facebookin käyttö. Lisäksi käytettiin erilaisia tilastollisia testejä, kuten esimerkiksi t-testiä, jolla testataan normaalijakautuneiden satunnaismuuttujien keskiarvoja.

--------

Jäin miettimään tuota kolmen menetelmän yhdistelmää, jota käytettiin aineiston analysointiin. Siitä ei kerrottu tarkemmin ja tältä osin lukijalle jää tunne, että tämä yhdistelmä on vaikea ja sekavakin toteuttaa käytännössä ja on varmasti vaatinut paljon työtä. Tekstissä kyllä mainitaan tässä kohdin, että tällainen laadullisen menetelmän tyyppi on erityisen hedelmällinen uudella alalla, jota ei ole vielä jäsennetty ja joka vaatii alustavaa ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa kun on kyse kyselylomake-/ haastattelututkimuksesta, menetelmäksi olisi sopinut näihin perustuva survey-tutkimusmenetelmä. Kyselytutkimus on enimmäkseen kuitenkin määrällistä tutkimusta, joten siinä mielessä laadullisuuden painottuminen vähenisi. Vastaukset kun yleensä sitten kerätään kokoon numeerisesti. Survey-tutkimuksen etuina ovat taloudellisuus ja tehokkuus silloin, kun kerätään tietoa suuren ihmismassan asenteista ja mielipiteistä. (Torsti 2009.) Sisällönanalyysin ottaminen mukaan tähän tutkimukseen on mielestäni sopivaa. Sisällönanalyysi sopiikin juuri yhdistetyksi johonkin toiseen analyysikokonaisuuteen (Tuomi & Sarajärvi 2009: 91). Näin esimerkiksi sisällönanalyysin yhdistäminen survey-tutkimukseen voisi sopia hyvin. Näin sisällönanalyysin laadullisuus ja surveyn määrällisyys voitaisiin yhdistää ja hyödyntää tulosten esittämisessä monipuolisella tavalla kertomalla tulokset numeerisesti ja sanallisesti. 

Lähteet:
Torsti, Pilvi (2009). Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimuksen välineenä. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=174

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti tekijöitä face-ismin indeksi ja sukupuoli. Face-ismin indeksi on kahden eri mittauksen keskiarvo (kasvojen ja vartalon näkyvyyden mittoja kuvassa). Tutkimusmenetelmänä käytettiin statistista analyysiä, jossa face-ismin indeksiä verrattiin ikään ja sukupuoleen sekä sukupuoleen ja fb-ystävien määrään. Lisäksi tutkimuksessa suoritettiin t-testi sukupuolen suhteesta face-ismin indeksiin ja Anova-testi (yksisuuntainen varianssianalyysi), jossa testattiin eri tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksessa painottuu määrällisyys, koska analysointi tapahtui kokonaan numeerisessa muodossa.

-----

Tutkimuksen menetelmä on omasta näkökulmastani ajatellen monimutkainen erilaisine testeineen. Statistinen analyysi ei ole minulle entuudestaan tuttu ja tässäkin se jää etäiseksi ja vaikeahkoksi ymmärtää, koska sitä ei ole selitetty lukijalle erikseen. Tällaisen tilastotieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen vaatii mielestäni tilastotieteen tuntemista.

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Tässä tutkimuksessa vastaajien piti kiinnittää huomiota profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen McCroskeyn ja McCainin luomien asteikkojen perusteella. Vastaukset järjesteltiin siis McCroskeyn ja McCainin luomiin asteikkoihin ja sitä kautta saatiin tutkimustulokset esiin. Lisäksi käytettiin Anova-testiä, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi. Menetelmä on määrällinen, koska analysointi tapahtui numeerisessa muodossa.

------

Tutkimus vaikuttaa massiiviselta, eikä mielestäni tuo tuloksissa esille mitään yllättävää. Etukäteenkin voi jo karkeasti ajatella, että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset saavat varmasti paljon Facebook-kavereita, ja lisäksi se, että on viehättävä ja sosiaalinen yleensä, vaikuttavat tähän epäilemättä. Mielestäni tulokset eivät tuo siis mitään uutta tietoa asiasta. Analysoinnin menetelmänä tutkimuksessa mainitaan McCroskeyn ja McCainin luomat asteikot, joihin vastaukset järjestellään, mutta tästä ei kerrota lukijalle tarkemmin. Lähdeviitteissä on kuitenkin käytetty kirja esitettynä, ja sen nimi on The measurement of interpersonal attraction. Lukijan oletetaan siis perehtyvän tähän teokseen itsenäisesti, mikä on mielestäni huono asia. Pitäähän tutkimuksen yhteydessä pohjustaa käytetty menetelmä selvästi lukijalle. Nyt tulosten esittäminen jää vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi ymmärtää, kun näitä asteikkoja ja menetelmiä ei selvennetä lukijalle. Lisäksi tilastotieteen tunteminen helpottaisi menetelmän ymmärtämistä, mutta tässä tutkimuksessa tulokset esitetään suhteellisen ymmärrettävästi pääasiassa sanallisesti ja vain vähäisin numerotiedoin yhden taulukon avulla.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin itsetunnon ja itseisarvon suhdetta kuvien jakamiseen. Tutkimus suoritettiin määrällisellä menetelmällä käyttäen erilaisia testejä (kuten Anovaa, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi) ja määrityksiä. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyn tulokset laskien keskiarvoja eri asiakokonaisuuksille. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden sivuilla vietetyn ajan keskiarvoksi laskettiin 56.2 minuuttia/istunto. Tuloksia verrattiin sitten toisiinsa ja niiden kautta pystyttiin vetämään lopulliset johtopäätökset.

---

Tämä tutkimus on hieman vaikeaselkoinen tilastotieteellinen tutkimus. Ilman tilastotieteen alan tuntemista menetelmän ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Ainakin näin kävi minulle. Tulokset on kuitenkin selitetty hyvin, joten niiden ymmärtämisessä ongelmia ei ollut.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin statistista analyysiä, joka on tilastotieteellinen menetelmä. Vastaukset jaettiin fb-käyttäjien ryhmään ja ei-käyttäjien ryhmään. Vastaukset laskettiin ja niitä verrattiin Manova-testillä toisiinsa. Manova on monimuuttujavarianssianalyysi, jossa tutkitaan laatueroasteikollisten selittävien muuttujien ja mitta-asteikollisten selitettävien muuttujien keskinäistä riippuvuutta. Manova-testin avulla käytiin läpi kaikki tutkimuksen kohteet eli viisi suurta tekijää (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus), narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Lisäksi tarkasteltiin muuttujien kovariansseja ja korrelaatioita. Lopuksi käytettiin myös faktorianalyysiä Varimax-rotaatiolla, jotta tulokseksi saadut faktorit olisivat helposti tulkittavissa.

----

Tämäkin tutkimus on tilastotieteellinen tutkimus. Menetelmä oli tässäkin mielestäni vaikeaselkoinen, mutta jollakin tavalla paremmin hahmotettavissa kuin esimerkiksi tutkimuksissa Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior ja Face-ism on Facebook.

Lopuksi:

Kaikki nämä viisi tutkimusta ovat tilastotieteellisiä tutkimuksia. Menetelmät ymmärtäisi huomattavasti paremmin, jos tuntisi tilastotiedettä. Vaikka aineiston keruussa käytetyt menetelmät poikkesivat jonkin verran toisistaan, analysoinnin menetelmät olivat pääosiltaan melko samanlaisia näissä tutkimuksissa. Menetelmät oli kaikissa tutkimuksissa aika huonosti selitetty. Tutkimuksissa oli käytetty lisäksi erilaisia testejä ja vertailuja, joita niitäkään ei lukijalle ollut kovin hyvin selitetty ja siksi jouduinkin hakemaan lisätietoa näihin internetistä. Tutkimuksissa käytetyistä testeistä esille nousivat parhaiten t-testi ja Anova-testi. Niiden sanotaankin olevan suosituimmat tilastolliset testit. – Määrällisyys hallitsi siis kaikkia tutkimuksia vahvasti. Vaikka menetelmien ja erilaisten tilastollisten testien ymmärtäminen olikin vaikeaa, tulokset oli esitetty mielestäni hyvin sanallisessa muodossa.

Koukussa

Wagner on jäänyt koukkuun Facebookiin...

Suomalaislapset valehtelevat ikänsä...

...päästäkseen Facebookiin.

Huhtikuussa 2011 julkaistu London School of Economicsin tutkimus EU Kids Online: Social networking, age and privacy kertoo, että sosiaalisen median ikärajoitukset eivät toimi. Tutkimuksessa tutkittiin 25 142 satunnaisotannalla valittua eurooppalaista lasta ja nuorta 25 Euroopan maassa. Lapsen tai nuoren ohella tutkimukseen osallistui myös jompi kumpi tämän vanhemmista.

Tutkimuksen avulla selvisi, että 9–12-vuotiaista eurooppalaisnuorista 38 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Näistä joka viidennellä on tunnus Facebookissa, vaikka alaikäraja tilin luomiselle on 13 vuotta. Tunnuksen luomiseksi lasten pitää valehdella ikänsä. Suomessa luvut ovat vielä korkeampia. Tutkimuksesta selviää, että 46 prosentilla 9–12-vuotiaista on tili sosiaalisessa mediassa. Näistä 34 prosenttia on Facebook-käyttäjiä. Tulosten pohjalta tehtiin ehdotus, jonka mukaan sosiaalisen median ikärajat tulisi poistaa ja korvata lapsitileillä.

Tässä on mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimus, jolla voi olla seurauksia. On huolestuttavaa, että jopa alle 10-vuotiaat lapset rekisteröityvät Facebookiin. Verkossa käyttäytyminen, yksityisyysasetusten asettaminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita, jotka eivät voi olla hallussa vielä tuon ikäisillä lapsilla. Tutkimuksesta selviääkin, että neljännes eurooppalaislapsista ja -nuorista oli tehnyt profiileistaan täysin julkisia, jolloin tilapäivitykset ja kiinnostuksen kohteet ovat kenen tahansa nähtävillä. Suomessa luvut olivat 9–12-vuotiailla 21 prosenttia ja 13–16-vuotiailla 27 prosenttia. Suomalaisista 9–12-vuotiaista 11 prosentia ja 13–16-vuotiaista 7 prosenttia kertoi myös profiilissaan osoitteensa tai puhelinnumeronsa.

Tämä tutkimus poikkeaa tyypillisistä fb-tutkimuksista siinä, että kohteena ovat lapset (ei opiskelijat), tutkimusmaina ovat eurooppalaiset maat (ei Yhdysvallat) ja mukana oli yli 25 000 lasta (usein tutkittava joukko jää vain muutamiin satoihin). 

Lähde: Digitoday 20.4.2011

Tutkimus: Social networking, age and privacy (aukeaa pdf-muodossa)

Lisätietoa tutkimuksesta: EU Kids Online

Lisämateriaalia: Lasten fb-profiileista on keskustelua monilla keskustelupalstoilla, tässä yksi viestiketju aloitettu 26.10.2009 ja vastauksia on 313 kpl: 10-vuotias ja facebook

ja uutinen 24.3.2011 Facebook potkii kymmeniätuhansia lapsia pihalle palvelustaan

Mitä mieltä sinä olet lapsista Facebookissa? Tiedätkö ketään lasta, joka käyttää Fb:a alaikäisenä?