Mietitkö ensi kerralla kaksi kertaa ennenkuin "tykkäät"?

.. eli vielä vähän lisää yksityisyyden suojasta..

The Wall Street Journalin teettämän tutkimuksen mukaan painamalla Facebookin "tykkää" nappulaa, jakamalla sisältöjä ystäviesi kanssa ja vierailemalla sivustoilla Facebook pystyy seuraamaan toimiasi ja keräämään tietoa siitä millä sivuilla vierailet. Vaikka et edes klikkaa nappia, vaan surffailet sivuilla, tieto siitä menee eteenpäin. Sinun tarvitseevain olla kirjautunut Facebookin kerran kuussa ja tekemisiäsi seurataan. Tietoa kerätään niin kauan kuin kirjaudut ulos Facebook -sivustolta. Facebook kertoo kuitenkin käyttävänsä tietoja ainoastaan mainos tarkoituksiin silloin kun käyttäjä klikkaa "tykkää" tai "jaa" -nappia. Tiedot myös tuhotaan aina 90 päivän välein.



http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704281504576329441432995616.html?mod=WSJEUROPE_hps_MIDDLEFifthNews

Aika hurja ajatus että toimiasi netissä seurataan koko ajan, mitä ajatuksia tämä teissä herättää?

Melinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

Tässä tulevat valitsemieni tutkimusten tutkimusmenetelmät

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Artikkelissa tutkittiin mainostamista ja yritysten PR toimintaa Facebookissa samalla kun he kunnioittavat Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria. Ensin piti selvittää mitä on Facebookin kulttuuri, mitkä ovat sen normit ja kuinka niitä kohdellaan ettei kulttuuri ”vioittuisi”. Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena pohjana suhteiden rakentamista joka on PR:n tärkein teoria. Se tutkii yhtiöiden ja yleisön suhteen rakentumista ja ylläpitoa. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodeja joita tutkimuksessa olisi myös voinut käyttää voisi olla tutkittujen henkilökohtainen haastattelu tai sitten keskusteluista olisi voitu tehdä sisällönerittely.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa kyselyn avulla. Vastauksissa opiskelijat valitsivat numerot välillä 1-5, sekä lopussa oli vielä pari avointa kysymystä. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen. Tähän tutkimukseen sopi hyvin kysely, ehkä myös haastattelua olisi voinut käyttää. Haastattelussa tosin olisi tilanne voinut vaikuttaa vastauksiin. Kysymyksiin olisi myös voitu lisätä mahdollisuus opiskelijoille lisätä tarkentavia tietoja, jolloin vastaukset olisivat olleet vielä tarkempia. Tutkimuksen lopuksi oli vielä keskustelu-osio, jossa tulokset liitettiin vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.


DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Kaikki tutkimukseen valitut Facebook-sivut koodattiin tutkimusapulaisten avulla. Koodausmenetelmä oli tehyt edellisten tutkimusten mukaan. Apulaiset eivät tienneet tutkimushypoteeseja. Profiilien Tietoa minusta (about me) -osiot koodattiin viiteen kategoriaan informaationsa perusteella jonka jälkeen ne vielä analysoitiin lingvistisen tutkimuksen ja sanalaskurin avulla. Tutkimuksessa todettiin että Tietoa minusta -osio oli hyvä tutkimuskohde, koska ihmiset saavat kirjoittaa kohtaan niin vähän tai paljon kuin haluavat, joten vastaukset eivät ole pakotettuja ja merkityksettömiä. Tällä eliminoidaan myös se, että tutkimuskysymykset tai -tilanne jotenkin vaikuttaisivat vastauksiin koska mitään kysymystä ei oikeastaan ole.


Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Online -kysely perustui kvantitatiiviseen menetelmään, mutta vastaajilla oli myös mahdollisuus laajentaa vastaustaan monien avoimien kysymysten avulla. Kysymykset tehtiin aikaisempien tutkimuksien perusteella ja vastauksia verrattiin olemassa oleviin teorioihin. Tutkimuksessa hyvää oli se, että opiskelijat pystyivät laajentamaan vastauksiaan avoimien kysymysten avulla. Monesti niin sanotut suljetut kysymykset eivät kerro koko tarinaa.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Online -kyselyiden avulla tutkittiin ihmisten antamia omakuvia Facebookissa. Kyselyiden vastaukset analysoitiin tietokoneohjelman avulla. Ohjelmalla minimointiin virhe variaatioiden määrä sekä laskuissa inhimilliset virheet. Kun vastausket, hypoteesit ja tutkimuskysymykset oli syötetty koneeseen, ne selitettiin apuna käyttäen edellisiä tutkimuksia. Tietokoneohjelma on toimiva siinä mielessä että inhimilliset virheet minimoidaan, toisaalta taas vastauksiin ei saa ehkä lisättyä vastaajien lisätietoja jos he ovat sellaista käyttäneet.

Sisällönanalyysi oli valitsemissani tutkimuksissa suosituin analysointimenetelmä, analyysin jälkeen tulokset on vielä selitetty laadullisesti ja tällä tavalla yhdistetty vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osassa tutkimuksista tutkimusmateriaalin analysointia ei oltu selitetty kovin tarkasti, toisissa taas menetelmä oli selitetty hyvinkin yksityiskohtaisesti. Facebook on suhteellisen uusi tutkimuskohde, joten menetelmät todennäköisesti kehittyvät vielä paljonkin. Mielenkiintoista nähdä mikä menetelmä tulevaisuudessa on suosituin.

Melinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot

Tutkimusten aineistot

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin alkuperäiskäyttäjien eli yliopiso-opiskelijoiden asenteita mainontaan Facebookissa. Tutkimuksessa oli mukana 6 ryhmää joihin keskityttiin 3 kuukauden aikana. Opiskelijoita rekrytoitiin lentolappusten avulla, joissa opiskelijoita käskettiin täyttämään nettikysely, jossa oli demografinen osuus sekä Facebookin käyttäjädata. Vastanneista 35 osallistua lopulta tutkimukseen. Osallistujista 21 oli naisia ja 14 miehiä, keski-iältään osallistujat olivat 20 vuotta. Ryhmät kokoontuivat keskustelemaan 11 kysymyksestä koskien opiskelijoiden näkemyksiä Facebookia käyttävistä yhtiöistä. Keskustelut nauhoitettiin ja ammattilainen litteroi keskustelut. Tutkijat tulkitsivat keskustelut joista löydettiin seitsemän isoa teemaa.

Tässä tutkimuksessa toimi hyvin kysely ja keskustelu -yhdistelmä aineiston hankintamenetelmänä. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu, mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodi jota tutkimuksessa olisi myös voitu käyttää on tutkittujen henkilökohtainen haastattelu. Metodilla olisi saatu ehkä vielä tarkempaa tietoa kuinka tutkitut näkevät mainostamisen Facebookissa.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Artikkelissa tutkittiin liittyykö se kuva, jonka opiskelija haluaa antaa, siihen minkälaisia postauksia hän laittaa seinälleen. Tutkimukseen osallistuneet olivat taloustieteen ja johtajuuden opiskelijoita, jotka eivät olleet vielä valmistuneet. Vastaajista 60% oli miehiä ja keski-ikä on 20,5 vuotta. Tutkimuksessa oli viisi osaa, joista ensimmäinen koski demograafisia asioita kuten sukupuoli, ikä, pääaine, työtunnit ja sosiaalisten medioiden käyttö. Toinen osa koski laskettua ongelmallista profiili-informaatiota ja kolmas opiskelijoiden antamaa omakuvaa profiilissaan. Viimeinen osa koski sitä, kenen he luulevat katsovan heidän profiiliaan tai kenen pitäisi katsoa. Vastaajilta kysyttiin 36 kysymystä koskien heidän profiiliaan, kuvia ja uskomuksia. Vastaukset arvioitiin asteikolla 1-5, josita 1 on hyvin epätodennäköisesti ja 5 hyvin todennäköisesti. Tutkimuksen tekijät jakoivat ensin opiskelijioden kuvat kategorioihin a) seksuaalisesti viehättävä b) villi c) hauska ja ystävällinen ja d) loukkaava. Kaksi kategoriaa a) järkevä ja b) ahkera muodostettiin vielä sen mukaan onko tieto tärkeää työnanatajien kannalta. Tutkituilta kysyttiin mihin kategoriaan näistä he luulevat että profiilin katsoja asettaa heidän profiilinsa, nämä arvioitiin asteikolla 1-5, 1 ei samaa mieltä ja 5 ihan samaa mieltä. Vastaajilta kysyttiin vielä kolmen ei-opiskelija ryhmän avulla antaisivatko he tämän ryhmän nähdä profiilinsa. Etniset ryhmät pääteltiin profiilikuvista ja sivun antamasta informaatiosta.

Luulen että tässäkin tutkimuksessa olisi voitu tutkittavai kerätä laajemmalta alueelta, onko tutkimus yleistettävissä jos tutkimus on tehty ainoastaan yhden koulun opiskelijoista?


DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Aineistona tutkimuksessa oli 60 miehen ja 60 naisen Facebook-profiilit, 40 kaukaasian-amerikkalaista, 40 aasialaista ja 40 afrikan-amerikkalaista. Suurin osa valituista oli opiskelijoita yliopistossa tai muuten tekemisissä opiskeljoiden tai yliopiston kanssa. Sivut valittiin sattumanvaraisesti kunnes saman verran miehiä, naisia sekä eri kulttuureita oli kerättynä. Tutkimus suoritettiin havainnollistamalla Facebook-profiilien tietoa minusta -osiossa.

Tutkimukseen osallistujia olisi voitu kerätä myös laajemmalta alueelta, kuten toisista yliopistoista jolloin tulos olisi ollut paremmin yleistettävissä.

Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Tutkimus on tehty online -kyselyllä johon vastaajat ovat ensimmäisen vuoden opiskeljoita jotka ovat Facebookin käyttäjiä. Kysely tehtiin kuuden viikon jaksossa ja tarkoituksena oli selvittää kuinka opiskelijat käyttävät Facebookia akateemiseen elämään sopeutumisessa ja opiskeluun. Tutkimuksen otokset valittiin multimodaalisesti- online kysely ja projekti julkaistiin yliopiston omalla Facebook-sivustolla , Facebook ryhmissä ja yliopiston uutismailissa työntekijöille ja opiskelijoille. Opiskelijoita kutsuttiin vielä liittymään luennoilla, tiedekuntien sähköpostiviesteillä ja viesteillä. Vastauksia saatiin 213

Online -kysely toimi varmasti hyvin tässä tapauksessa. Luulen että vielä parempi tulos olisi saavutettu jos kysely olisi tehty myös niillä jotka eivät käytä Facebookia. Tällöin olisi voitu tehdä vertailu käyttäjien ja ei käyttäjien välillä.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin käyttäjien itsensä julkituomista statuspäivityksien ja muiden ihmisten lähettämien ”seinäkirjoitusten” avulla. Itsensä julkituominen tarkoittaa tässä tapauksessa mitä tahansa viestiä, mikä koskee itseä ja kommunikoi muiden kanssa. Vastaajia rekrytoitiin kolmella eri tapaa, ensiksi tietotekniikan palveluiden osastolta isosta yliopistosta, josta valittiin satunnainen otos kursseille ilmoittautuneista opiskeljoista. Toinen tapa oli ilmoitukset tutkimuksen tekijöiden Facebook profiileissa. Kolmanneksi lähetettiin vielä kutsu teknologia ja viestintä järjestölle. Ryhmästä poistettiin kaiki jotka eivät käytä Facebokia ja osallistujia jäi 325 kpl (75 miestä ja 250 naista) joista 226 olivat opiskelijoita, iältään 18-59 ja joista suurin osa oli valkoisia. Rekrytoinnissa osallistujia käskettiin klikkaamaan linkkiä josta löytyi suostumuskaavake ja kun henkilö oli hyväksytty tutkimukseen vietiin hänet online -kyselyyn.

Tässä tutkimuksessa olisi ehkä voitu valita miehiä ja vaisia yhtä paljon jotta tulos olisi luotettavampi.

Suomalainen teknologia suojaa Facebookin käyttäjiä

Suomessa kehitetty Web of Trust- teknologia suojaa Facebookin käyttäjiä haitallisilta tiedoilta. Facebookin kautta kulkevat linkit suodatetaan Web of Trustin tietokantojen ja käyttäjien määrittelemien luokitusten läppi. Kun käyttäjä klikkaa haitallista linkkiä tulee sivuille varoitus.Web of Trust on verkkoselaimeen asennettava lisäpalikka.

Luettavissa

http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2011/05/12/suomalaissofta-paasi-facebookiin/20116753/7

Ja tässä vähän kritiikkiä Web of Trust:ista

http://www.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/2011/05/13/suomalainen-facebook-turva-arveluttaa-maailmalla/20116799/12


Lisääkö Web of Trust mielestäsi turvallisuuden tunnetta Facebookissa?

Eveliinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

 Esittelen valitsemieni tutkimusten menetelmät:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksen kyselylomakkeen analysoinnin menetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää ja haastattelun analysoinnin menetelmänä laadullista. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttäen laadullisen sisällönanalyysin, typologisen reduktioanalyysin ja hermeneuttisen/retorisen tulkinnan yhdistelmää. Aineisto analysoitiin pelkistämällä tulokset ja luokittelemalla ne induktiivisesti ja tekemällä näiden vaiheiden kautta johtopäätöksiä. Pääluokat olivat yksityisyyden tunkeutuminen, luottamus, rajojen rikkominen, huhut sekä tavanomainen ja rituaalinen Facebookin käyttö. Lisäksi käytettiin erilaisia tilastollisia testejä, kuten esimerkiksi t-testiä, jolla testataan normaalijakautuneiden satunnaismuuttujien keskiarvoja.

--------

Jäin miettimään tuota kolmen menetelmän yhdistelmää, jota käytettiin aineiston analysointiin. Siitä ei kerrottu tarkemmin ja tältä osin lukijalle jää tunne, että tämä yhdistelmä on vaikea ja sekavakin toteuttaa käytännössä ja on varmasti vaatinut paljon työtä. Tekstissä kyllä mainitaan tässä kohdin, että tällainen laadullisen menetelmän tyyppi on erityisen hedelmällinen uudella alalla, jota ei ole vielä jäsennetty ja joka vaatii alustavaa ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa kun on kyse kyselylomake-/ haastattelututkimuksesta, menetelmäksi olisi sopinut näihin perustuva survey-tutkimusmenetelmä. Kyselytutkimus on enimmäkseen kuitenkin määrällistä tutkimusta, joten siinä mielessä laadullisuuden painottuminen vähenisi. Vastaukset kun yleensä sitten kerätään kokoon numeerisesti. Survey-tutkimuksen etuina ovat taloudellisuus ja tehokkuus silloin, kun kerätään tietoa suuren ihmismassan asenteista ja mielipiteistä. (Torsti 2009.) Sisällönanalyysin ottaminen mukaan tähän tutkimukseen on mielestäni sopivaa. Sisällönanalyysi sopiikin juuri yhdistetyksi johonkin toiseen analyysikokonaisuuteen (Tuomi & Sarajärvi 2009: 91). Näin esimerkiksi sisällönanalyysin yhdistäminen survey-tutkimukseen voisi sopia hyvin. Näin sisällönanalyysin laadullisuus ja surveyn määrällisyys voitaisiin yhdistää ja hyödyntää tulosten esittämisessä monipuolisella tavalla kertomalla tulokset numeerisesti ja sanallisesti. 

Lähteet:
Torsti, Pilvi (2009). Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimuksen välineenä. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=174

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti tekijöitä face-ismin indeksi ja sukupuoli. Face-ismin indeksi on kahden eri mittauksen keskiarvo (kasvojen ja vartalon näkyvyyden mittoja kuvassa). Tutkimusmenetelmänä käytettiin statistista analyysiä, jossa face-ismin indeksiä verrattiin ikään ja sukupuoleen sekä sukupuoleen ja fb-ystävien määrään. Lisäksi tutkimuksessa suoritettiin t-testi sukupuolen suhteesta face-ismin indeksiin ja Anova-testi (yksisuuntainen varianssianalyysi), jossa testattiin eri tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksessa painottuu määrällisyys, koska analysointi tapahtui kokonaan numeerisessa muodossa.

-----

Tutkimuksen menetelmä on omasta näkökulmastani ajatellen monimutkainen erilaisine testeineen. Statistinen analyysi ei ole minulle entuudestaan tuttu ja tässäkin se jää etäiseksi ja vaikeahkoksi ymmärtää, koska sitä ei ole selitetty lukijalle erikseen. Tällaisen tilastotieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen vaatii mielestäni tilastotieteen tuntemista.

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Tässä tutkimuksessa vastaajien piti kiinnittää huomiota profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen McCroskeyn ja McCainin luomien asteikkojen perusteella. Vastaukset järjesteltiin siis McCroskeyn ja McCainin luomiin asteikkoihin ja sitä kautta saatiin tutkimustulokset esiin. Lisäksi käytettiin Anova-testiä, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi. Menetelmä on määrällinen, koska analysointi tapahtui numeerisessa muodossa.

------

Tutkimus vaikuttaa massiiviselta, eikä mielestäni tuo tuloksissa esille mitään yllättävää. Etukäteenkin voi jo karkeasti ajatella, että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset saavat varmasti paljon Facebook-kavereita, ja lisäksi se, että on viehättävä ja sosiaalinen yleensä, vaikuttavat tähän epäilemättä. Mielestäni tulokset eivät tuo siis mitään uutta tietoa asiasta. Analysoinnin menetelmänä tutkimuksessa mainitaan McCroskeyn ja McCainin luomat asteikot, joihin vastaukset järjestellään, mutta tästä ei kerrota lukijalle tarkemmin. Lähdeviitteissä on kuitenkin käytetty kirja esitettynä, ja sen nimi on The measurement of interpersonal attraction. Lukijan oletetaan siis perehtyvän tähän teokseen itsenäisesti, mikä on mielestäni huono asia. Pitäähän tutkimuksen yhteydessä pohjustaa käytetty menetelmä selvästi lukijalle. Nyt tulosten esittäminen jää vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi ymmärtää, kun näitä asteikkoja ja menetelmiä ei selvennetä lukijalle. Lisäksi tilastotieteen tunteminen helpottaisi menetelmän ymmärtämistä, mutta tässä tutkimuksessa tulokset esitetään suhteellisen ymmärrettävästi pääasiassa sanallisesti ja vain vähäisin numerotiedoin yhden taulukon avulla.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin itsetunnon ja itseisarvon suhdetta kuvien jakamiseen. Tutkimus suoritettiin määrällisellä menetelmällä käyttäen erilaisia testejä (kuten Anovaa, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi) ja määrityksiä. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyn tulokset laskien keskiarvoja eri asiakokonaisuuksille. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden sivuilla vietetyn ajan keskiarvoksi laskettiin 56.2 minuuttia/istunto. Tuloksia verrattiin sitten toisiinsa ja niiden kautta pystyttiin vetämään lopulliset johtopäätökset.

---

Tämä tutkimus on hieman vaikeaselkoinen tilastotieteellinen tutkimus. Ilman tilastotieteen alan tuntemista menetelmän ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Ainakin näin kävi minulle. Tulokset on kuitenkin selitetty hyvin, joten niiden ymmärtämisessä ongelmia ei ollut.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin statistista analyysiä, joka on tilastotieteellinen menetelmä. Vastaukset jaettiin fb-käyttäjien ryhmään ja ei-käyttäjien ryhmään. Vastaukset laskettiin ja niitä verrattiin Manova-testillä toisiinsa. Manova on monimuuttujavarianssianalyysi, jossa tutkitaan laatueroasteikollisten selittävien muuttujien ja mitta-asteikollisten selitettävien muuttujien keskinäistä riippuvuutta. Manova-testin avulla käytiin läpi kaikki tutkimuksen kohteet eli viisi suurta tekijää (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus), narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Lisäksi tarkasteltiin muuttujien kovariansseja ja korrelaatioita. Lopuksi käytettiin myös faktorianalyysiä Varimax-rotaatiolla, jotta tulokseksi saadut faktorit olisivat helposti tulkittavissa.

----

Tämäkin tutkimus on tilastotieteellinen tutkimus. Menetelmä oli tässäkin mielestäni vaikeaselkoinen, mutta jollakin tavalla paremmin hahmotettavissa kuin esimerkiksi tutkimuksissa Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior ja Face-ism on Facebook.

Lopuksi:

Kaikki nämä viisi tutkimusta ovat tilastotieteellisiä tutkimuksia. Menetelmät ymmärtäisi huomattavasti paremmin, jos tuntisi tilastotiedettä. Vaikka aineiston keruussa käytetyt menetelmät poikkesivat jonkin verran toisistaan, analysoinnin menetelmät olivat pääosiltaan melko samanlaisia näissä tutkimuksissa. Menetelmät oli kaikissa tutkimuksissa aika huonosti selitetty. Tutkimuksissa oli käytetty lisäksi erilaisia testejä ja vertailuja, joita niitäkään ei lukijalle ollut kovin hyvin selitetty ja siksi jouduinkin hakemaan lisätietoa näihin internetistä. Tutkimuksissa käytetyistä testeistä esille nousivat parhaiten t-testi ja Anova-testi. Niiden sanotaankin olevan suosituimmat tilastolliset testit. – Määrällisyys hallitsi siis kaikkia tutkimuksia vahvasti. Vaikka menetelmien ja erilaisten tilastollisten testien ymmärtäminen olikin vaikeaa, tulokset oli esitetty mielestäni hyvin sanallisessa muodossa.

Koukussa

Wagner on jäänyt koukkuun Facebookiin...

Suomalaislapset valehtelevat ikänsä...

...päästäkseen Facebookiin.

Huhtikuussa 2011 julkaistu London School of Economicsin tutkimus EU Kids Online: Social networking, age and privacy kertoo, että sosiaalisen median ikärajoitukset eivät toimi. Tutkimuksessa tutkittiin 25 142 satunnaisotannalla valittua eurooppalaista lasta ja nuorta 25 Euroopan maassa. Lapsen tai nuoren ohella tutkimukseen osallistui myös jompi kumpi tämän vanhemmista.

Tutkimuksen avulla selvisi, että 9–12-vuotiaista eurooppalaisnuorista 38 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Näistä joka viidennellä on tunnus Facebookissa, vaikka alaikäraja tilin luomiselle on 13 vuotta. Tunnuksen luomiseksi lasten pitää valehdella ikänsä. Suomessa luvut ovat vielä korkeampia. Tutkimuksesta selviää, että 46 prosentilla 9–12-vuotiaista on tili sosiaalisessa mediassa. Näistä 34 prosenttia on Facebook-käyttäjiä. Tulosten pohjalta tehtiin ehdotus, jonka mukaan sosiaalisen median ikärajat tulisi poistaa ja korvata lapsitileillä.

Tässä on mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimus, jolla voi olla seurauksia. On huolestuttavaa, että jopa alle 10-vuotiaat lapset rekisteröityvät Facebookiin. Verkossa käyttäytyminen, yksityisyysasetusten asettaminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita, jotka eivät voi olla hallussa vielä tuon ikäisillä lapsilla. Tutkimuksesta selviääkin, että neljännes eurooppalaislapsista ja -nuorista oli tehnyt profiileistaan täysin julkisia, jolloin tilapäivitykset ja kiinnostuksen kohteet ovat kenen tahansa nähtävillä. Suomessa luvut olivat 9–12-vuotiailla 21 prosenttia ja 13–16-vuotiailla 27 prosenttia. Suomalaisista 9–12-vuotiaista 11 prosentia ja 13–16-vuotiaista 7 prosenttia kertoi myös profiilissaan osoitteensa tai puhelinnumeronsa.

Tämä tutkimus poikkeaa tyypillisistä fb-tutkimuksista siinä, että kohteena ovat lapset (ei opiskelijat), tutkimusmaina ovat eurooppalaiset maat (ei Yhdysvallat) ja mukana oli yli 25 000 lasta (usein tutkittava joukko jää vain muutamiin satoihin). 

Lähde: Digitoday 20.4.2011

Tutkimus: Social networking, age and privacy (aukeaa pdf-muodossa)

Lisätietoa tutkimuksesta: EU Kids Online

Lisämateriaalia: Lasten fb-profiileista on keskustelua monilla keskustelupalstoilla, tässä yksi viestiketju aloitettu 26.10.2009 ja vastauksia on 313 kpl: 10-vuotias ja facebook

ja uutinen 24.3.2011 Facebook potkii kymmeniätuhansia lapsia pihalle palvelustaan

Mitä mieltä sinä olet lapsista Facebookissa? Tiedätkö ketään lasta, joka käyttää Fb:a alaikäisenä?

Eveliinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot

Esittelen valitsemieni tutkimusten aineistot:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-kyselyllä, joka tehtiin keväällä 2007. Siihen osallistui 119 college-opiskelijaa isosta keskilännen yliopistosta Yhdysvalloista. Lisäksi näiden opiskelijoiden joukosta valittiin 8 opiskelijaa (kuusi tyttöä, kaksi poikaa) osallistumaan kasvotusten tapahtuvaan haastatteluun, joka tapahtui kesäkuussa 2007. Nämä opiskelijat valittiin internet-kyselyn vastausten perusteella systemaattisesti. Internet-kyselylomake sisälsi 36 monivalintakysymystä. Alustavien Facebook-kysymysten jälkeen lomakkeella kysyttiin asioita liittyen yksityisyysasetuksiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi että ovatko he tietoisia Facebookin yksityisyysasetuksista, ovatko he suojanneet profiilinsa ja jos ovat, miten. Lisäksi kyselyssä kysyttiin Facebook-kavereista: niiden määrästä ja siitä, minkälainen suhde vastaajalla on näihin kavereihin, sekä minkälaisia kavereita he hyväksyvät kavereikseen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia Facebookin potentiaalisista riskeistä, kuten esimerkiksi ahdistelu, vainoaminen, juorut jne.

----

Tutkimuksessa on käytetty mielestäni hyvin perinteistä tapaa hankkia aineisto, mutta tuo lisähaastattelu tuo painoarvoa aineiston luotettavuudelle. Ei ole haluttu pärjätä pelkästään internet-kyselyllä.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa tutkittiin 584 profiilia Facebookista. Jotta tämä oli mahdollista, tutkijat tarkastelivat profiileja vain niiltä käyttäjiltä, jotka asuvat tai olivat asuneet Louisianassa ja Alabamassa. Rajoitukset profiileissa tekivät sattumanvaraisuuden mahdottomaksi ja siksi tutkijat käyttivätkin näkemiään kaverimääriä ja niiden listausta hyväkseen. Näistä profiilit jaoteltiin nuoriin käyttäjiin (alle 21v), aikuisiin käyttäjiin (22-44v) ja vanhempiin käyttäjiin (45v+). Sitten tutkijat tarkastelivat kuvia niin, että vain kuvat joissa esiintyi yksi henkilö, valittiin mukaan (luonto-, eläin- jne. kuvat jätettiin pois). Lisäksi tutkimatta jätettiin kuvat, joissa tapahtui jotain: esim. jos henkilö pelaa kuvassa jääkiekkoa, kuvaa ei otettu mukaan. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät myös julkisuuden henkilöiden tai yritysten Fb-sivut.

-----

Tässä aineistonkeruu on mielestäni suoritettu mahdollisimman halvasti tutkimalla vain niitä profiileja, joihin pääsee, ja joiden kautta näkyy myös kaverilista. Profiilikuvien tutkiminen vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta aiheelta. Plussaa myös laajasta ikäskaalasta. 

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549.  Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-pohjaisella menetelmällä. Tutkimukseen osallistui 153 opiskelijaa keskilännen isosta yliopistosta Yhdysvalloista. Vastineeksi vastauksistaan he saivat kurssipisteet. Osallistujat saivat internet-osoitteen nettisivulle, jossa oli elektronisen viestinnän materiaalia ohjeineen. Vastaajat tutustuivat mm. Facebook-käyttäjän profiiliin, chat- ja sähköpostiviesteihin. Heidän piti näkemänsä perusteella tehdä päätelmiä siitä, millainen henkilö on kyseessä. Kaikki vastaajat siis ohjattiin Facebook-malliin, josta satunnaisesti ohjelma valitsi viidestä mallivaihtoehdosta vastaajan nähtäväksi yhden. Vastaajan piti tutkia malliprofiilia niin kauan, että hän pystyi muodostamaan mielipiteen profiilin omistajasta. Erityisesti huomiota piti kiinnittää profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen. Tämän jälkeen vastaaja avasi linkistä kysymykset, joita olivat perustiedot kuten ikä, sukupuoli ja college-vuosi, ja lisäksi tietoa käsittäen Facebookia kuten käytön määrä, kavereiden määrä jne. Tästä karsittiin pois ne vastaajat, joilla ei ollut Facebook-profiilia tai jotka vastasivat hyvin poikkeavilla tavoilla esimerkiksi kavereiden määrään. Näin lopulta jäi jäljelle 132 vastausta.

----------

Tämän tutkimuksen aineistonhankintamenetelmä oli hyvin mielenkiintoinen ja yllättävä. Kun lähdin lukemaan tekstiä, ajattelin automaattisesti, että tässäkin tutkimuksessa on käytetty kyselylomaketta aineiston hankinnassa. Tutkimuksen internet-pohjainen menetelmä on varmasti vaatinut paljon esivalmisteluja ja työtä. Tokihan profiilimallit on otettu Facebookista, mutta kaikki ohjeistus, linkit, viidestä mallista yhden arpominen jne. kuulostaa työläältä. Tutkimus vaikuttaa massiiviselta. Tutkimushan olisi voitu suorittaa ehkä helpommin ja yksinkertaisemminkin kyselylomakkeella (survey-tutkimuksella), mutta käytännön menetelmä voi kyllä olla huomattavasti parempi, ja tuo vaihtelevuutta tutkimusten joukkoon. Näin vastaaja pääsee näkemään ja tutkimaan suoraan Facebook-profiilia ja huomaa tätä kautta varmasti enemmän asioita kuin jos kyseessä olisi pelkkä kyselylomake.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49.  Tutkimusta edelsi pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli testata käytettävää menetelmää. Varsinainen tutkimus tehtiin internet-kyselyllä, johon osallistui 311 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijat valittiin viestinnän peruskursseilta ja he saivat osallistumisesta kurssipisteet. Kyselyssä kysyttiin esim. internetissä vietettävän ajan pituutta, Facebook-asioita kuten esim. kavereiden määrää ja sitä, kuinka moni näistä kavereista on sellaisia, joita käyttäjä ei ole koskaan tavannut kasvotusten. Käyttäjiä pyydettiin myös kertomaan, kuinka monta kuvaa heistä on omissa profiileissaan.

---

Tutkimus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja huolellisesti tehdyltä. Tuloksista saisi laajemmat tietenkin lisäämällä osallistujien määrää ja ottamalla mukaan muitakin yliopistoja tai muita käyttäjiä opiskelijoiden ulkopuolelta.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tähän tutkimukseen valittiin 1324 osallistujaa. Aluksi mukaan ilmoittautui 1635 australialaista, mutta osa epäonnistui internet-kyselyn suorittamisessa. Jotta otos olisi täsmännyt Australian Facebook-käyttäjien keskiarvoon, mukaan otettiin 18–44 -vuotiaita kansalaisia. Lopullisista 1324 osallistujasta 1158 oli Fb:n käyttäjiä ja 166 ei ollut. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä, jossa oli 124 kysymystä. Perustietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin persoonallisuutta ja luonteenpiirteitä (Big Five, ujous, narsismi, yksinäisyys) sekä Facebookin käyttöä. Kyselyn täyttämisen jälkeen osallistuja sai saman tien tulokset ja palautteen, kuten esim. ”Olet ystävillinen, hellä ja rakastettava ihminen. Sinulla on paljon energiaa, ja olet yleensä optimistinen” tai ”Olet melko sisäänpäinkääntynyt ja tykkäät viettää aikaa yksin”.

----

Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tutkimus. Plussaa tutkimuksessa on osallistujien laaja ikäskaala, koska suurin osa tutkimuksista keskittyy opiskelijoihin. Tässä maa ja osallistujien ikä tuovat mielestäni uusia tuulia Facebook-tutkimukseen.

Lopuksi:

Näistä viidestä tutkimuksesta mielestäni parhaiten esille nousevat Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008) aineistonkeruumenetelmän erikoisuudella, Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior (2011) tarkkuudella ja erilaisen aiheen valinnalla sekä Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage (2011) uudella maalla (Yhdysvaltojen sijaan Australia), suurella osallistujamäärällä ja laajalla ikäskaalalla. Yleisesti ottaen aineistonkeruussa suosittua näkyy kuitenkin olevan internet-kysely ja opiskelijat.

Mikä tutkimus kuulostaa sinun mielestäsi parhaimmalta?

Facebookin uusi mainostila

Löysin mielenkiintoisen artikkelin The New York Times:ista koskien Facebookia ja mainontaa. Facebook on kehittänyt nettisivun, jossa mainostajat voivat esitellä töitään ja jossa Facebook isännöi live- tapahtumia mainostajille.

Aikaisemmin mainostajat ovat mainostaneet sivun oikeassa reunassa olevassa palkissa, mainosyksikössä Nyt on kehitetty uusi yksikkö, jonka ulkonäkö ja tarkemmat toiminnot ovat vielä pimennossa. Yksikön perustoiminto on kuitenkin selvillä, sen avulla mainostajat voivat kysellä käyttäjiltä asioita mainosten avulla ja käyttäjät voivat kirjoittaa vastauksen. Mainostajien omat vastaukset ilmestyvät käyttäjien uutissyöttöön.

Suomalaisen yhtiön Hasan & Partnersin Kiasman nykytaiteen museon -mainoskampanja on näkynyt sivuston keskipisteenä. Kampanjan tavoitteena oli kertoa että taiteen tekemiseen ei tarvita taiteilijaa. Kampanja herättikin paljon huomiota ja Facebookin käyttäjätkin pääsivät mukaan tekemään omia taideteoksiaan.

Toimivatko mielestänne mainostajien sivut Facebookissa? Siellähän voi käydä "tykkäämässä" sivusta ja osallistua kilpailuihin jne. Ärsyttävätkö mainokset sinua? Mitä sinun mielestäsi mainostajat voisivat tehdä paremmin? Kuulostaako uusi mainosalue hyvältä?

Käy lukemassa uutinen:

http://www.nytimes.com/2011/04/27/business/media/27adco.html?_r=1&adxnnl=1&ref=facebookinc&adxnnlx=1303923641-hYMaSFP0dkm4XsrLODHSuQ

Melinan tutkimukset osa 1: tutkimusaiheet

Valitsemani viisi tutkimusta jotka liittyvät aiheeseen Facebook ovat

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan selville empiirisen tutkimuksen avulla kuinka Facebookin alkuperäiset käyttäjät, eli yliopisto-opiskelijat näkevät yritysten PR toiminnan ja mainostamisen Facebookissa. Artikkeli tutki kyselyn ja ryhmäkeskustelujen avulla kuinka yritykset voisivat kunnioittaa samalla Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa, eli liittyykö se kuva, minkä he haluavat antaa toisille itsestään, siihen millaisia postauksia he lähettävät Facebookissa sivuilleen. Tutkimuksessa tehtiin kysely, joka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen.

DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010) Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Tietoa on kerätty Keskilännen yliopistoa käyvien Kaukaasian-amerikkalaisten, Afrikan-amerikkalaisten ja Aasialaisten Facebook- sivuilta. Tutkimuksessa saatiin selville että kulttuuri vaikuttaa merkittävästi psykologisten kommunikoinnissa, yksilöllistävässä tiedon annossa sekä itseä kuvaavan tieon antamisessa. Aasialaiset ja länsimaalaiset ymmärtävät itensä eri tavalla suhteessa muihin. Länsimaalaiset näkevät itsensä itsenäisinä verrattuna muihin kun taas aasialaiset näkevät itsensä suhteessa muihin.

Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’ Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Tutkimuksessa otettiin selvää kuinka opiskelijoiden sosiaalisiin suhteisiin vaikutti se, että he kirjautuvat Facebookiin ennen kuin he aloittavat opiskelun yliopistossa. Saatiin selville että Facebookia käytettiin ystävien saamiseen ja yhteyksien pitämiseen kotiin. Facebook toimi sosiaalisena ”liimana” opiskelijoiden kesken. Facebookia käytettiin myös epäsuorasti opiskeluun.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford (2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Artikkeli tutkii teoreettisen kaavan avulla kommunikointia tiettyjen Facebook -ystävien kesken. Mitkä asiat motivoivat Facebookin käyttäjiä itsensä julkituomiseen ja sosiaalisiin suhteisiin erillisenä mutta osaltaan toisiinsa liittyen. Tutkimuksessa käytettiin myös käyttäjien postauksia ja sosiaalisia suhteita ennakoimaan Facebookin käyttötarkoitusta tietyissä ihmissuhteissa. Itsensä julkituominen Facebookissa siis ennakoi sosiaalisia suhteita.

Social Inbox

Haluan nostaa esille merkittävän muutoksen, jota on kaavailtu Facebookiin.
Viime marraskuussa julkaistu tiedote Facebookin postilaatikon uudistumisesta ei vielä ole edennyt näkyviin muutoksiin käyttäjien profiileissa (ainakaan täällä Suomessa). Nähtäväksi jää, millainen muutos on tulossa ja milloin se tapahtuu. Kyseessähän on fb:n suunnittelema sosiaalinen postilaatikko: kokonaisvaltainen kommunikointijärjestelmä, joka yhdistää monta eri viestintävälinettä, kuten esim. sähköpostin, kännykän ja erilaiset chat-toiminnot.

Suomen Kuvalehden jutussa (17.11.2010) kerrotaan, että "Facebookin eduksi mainitaan usein se, kuinka helppoa on pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joihin ei kenties muilla tavoin tulisi pidettyä yhteyttä lainkaan". Tästä olen itsekin samaa mieltä. Minulla on paljon kavereita esim. ulkomailla (vaihto-opintojeni vuoksi), joihin on kätevä pitää yhteyttä fb:n kautta. Myös sukulaisiin ja entisiin koulukavereihin on näppärä pitää yhteyttä fb:n kautta. Muuten varmaan yhteydenpito olisi olematonta. Jutussa kirjoitetaan vielä, että "toisaalta kommunikointi kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa ei ole ollut Facebookin yleisin käyttötarkoitus - tärkeimpien henkilöiden kanssa puhutaan mieluummin puhelimessa, kasvokkain tai tekstiviestin välityksellä". Tämän uuden sosiaalisen postilaatikon avulla haetaan sitä, että käyttäjät innostuisivat kommunikoimaan myös läheisten ihmisten kanssa Facebookin kautta. Lue koko juttu Facebook haluaa arjen viestikeskukseksi - niputtaa tekstarit, sähköpostin ja pikaviestit. Myös epävirallisessa fb-blogissa käydään läpi uudistusta Facebook Social Inbox: Always-On Messaging With People You Care About. Facebookin sivuilla on karkea yhteenveto postilaatikon ominaisuuksista The new messages. Ja tässä myös Facebook blogin oma kirjoitus aiheesta See the Messages that Matter ja käyttäjien kommentteja sivun lopussa. Jotkut käyttäjät eivät halua uutta postilaatikkoa, koska haluavat pitää eri viestintävälineet toisistaan erillään, jotkut odottavat uudistusta kärsimättömänä nähdäkseen, mitä se pitää sisällään, ja jotkut näkevät, että siinä on hyviä ja huonoja puolia ja toivovat, että käyttäjät itse saisivat valita, ottavatko uudistuksen käyttöön vai eivät.

Mitä mieltä sinä olet sosiaalisesta postilaatikosta, kuulostaako uudistus hyvältä?

--------------------------
EDIT: Kun kirjauduin tänä iltana (28.4.) Facebookiin, se ilmoitti postilaatikko-uudistuksesta! (miten sattuikin samana päivänä kun kirjoitin yllä olevan postauksen!) Sain valita oman sähköpostiosoitteen, joka on @facebook.com -päätteinen. Huomasin heti alkuun, että normaali viesti (jonka kirjoittaa postilaatikon kautta) on samalla chat-viesti eli voi valita kumpaa tapaa käyttää kun tulos on kuitenkin sama. Lisäksi testasin tuon sähköpostiosoitteen toimivuutta: gmailista lähettämäni oikea sähköpostiviesti saapui facebookissa viestikansiooni ja pystyin vastaamaan sieltä käsin takaisin viestiin eli vastausviesti näkyi gmail-sähköpostilaatikossani. Homma siis toimii. Tämä on mielestäni näppärä uudistus.
Ilmeisesti postilaatikko-uudistus tapahtuu käyttäjille eri aikoihin, koska joillakin kavereistani tämä on ollut muutaman päivän, kun taas joillakin tätä ei vielä ole. Minulle tuli siis tänä iltana.
Miten sinulla, onko uusi postilaatikko käytössä?

Tässä pari ottamaani kuvakaappausta muutoksesta

Hyvää päivää, mitä kuuluu?

Löysin mielenkiintoisen artikkelin sosiaalisesta mediasta, jossa käsitellään muiden lisäksi myös hieman Facebookia. Kirjoittajalla on hyviä ajatuksia ja huomioita artikkelissaan yleisesti sosiaalisesta mediasta ja sen historiasta. Esim. päiväkirjojen uusi, sähköinen muoto ovat blogit. Kirjoittaja miettii, onko Facebook muistuma muistokirjoista...ja jos onkin, se on myös paljon enemmän: se on yhteisöllisyyttä, verkostoitumista, vaikuttamista.. Kirjoittaja pohtii sitäkin, onko Facebook tarkoitettu vain "hyvää päivää, mitä kuuluu" -viestintään, jossa kanssakäyminen tapahtuu suurimmaksi osaksi vain puolituttujen kesken. Facebookia voi kirjoittajan mielestä verrata cocktail-tilaisuuteen tai kadulla tai muualla satunnaisesti tapahtuvaan tapaamiseen. "Seurasta ja tilanteesta riippuen keskustellaan joko maailmaa syleilevistä asioista tai harrastetaan smalltalkia."

Jos artikkeli kiinnostaa, se on saatavilla rajoitetusti (lukemaan pääsee yliopiston sähköpostitunnuksilla): 
Viherä, Marja-Liisa (2009). Sosiaalisen median haasteita: mitä uutta, mitä vanhaa? Futura 28, 2. 52-68.

Millainen paikka Facebook on sinun mielestäsi? 

Ystävyys Facebookissa

Otan vielä esille yhden valitsemani tutkimuksen aiheen eli Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008). Tutkimuksessa selvitettiin kaverimäärän ja käyttäjän viehätyksen suhdetta toisiinsa kuten aikaisemmin jo kerroinkin.

Löysin Suomen Kuvalehden artikkelin (27.7.2009) Facebook muuttaa ystävyyttä, jossa kerrotaan miten Fb mullistaa ystävyyssuhteita, koska internet voi artikkelin lähteen mukaan mahdollistaa suuremman määrän tuttavia kuin perinteisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Käyttäjillä on keskimäärin 120 ystävää palvelussa, mutta on myös niitä, joilla on esimerkiksi jopa 500 ystävää. Vaikka artikkeli on kirjoitettu 2009, on se mielestäni vielä ajantasalla, joskin joiltain osin tieto on vanhentunutta. Olen samaa mieltä siitä, että Fb voi vahvistaa heikkoja (puolituttuja) ystävyyssuhteita kuten artikkelissa mainitaan. Ystävyys voi vahvistua kun puolitutut kaverit huomaavat jakavansa esim. samat kiinnostuksen kohteet tai harrastukset. Fb.n hyvinä puolina voi mainita artikkelissakin esille tulevan asian entisistä koulukavereista tai lapsuudenystävistä, jotka voivat linkittyä uudelleen Fb:n kautta, ja seurata toistensa elämää ja ajatuksia siellä. Vaikka Fb-ystäviä olisikin satoja, todellisten ystävien lukumäärän voi varmaankin laskea kahden (tai vain yhden) käden sormilla. Ne ovat niitä ystäviä, joille oikeasti uskoudutaan ja joiden kanssa oikeastikin ollaan tekemisissä virtuaalisen maailman ulkopuolella.

Mitä ajatuksia Facebook-ystävyys herättää sinussa?

Käyttäjät ja yksityisyys

Nostan esiin muutaman sopivan kirjoituksen valitsemani tutkimuksen aiheesta eli Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences (2009). Tutkimushan käsittelee Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen kuten edellisessä postauksessa kerroinkin. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (27.3.2011) Tero Karppi pohtii sitä, miten Facebook hyötyy käyttäjistään yhä enemmän. Kun käyttäjä jakaa henkilökohtaisia tietojaan, Facebook saa siitä rahaa. Lisäksi mainostajat saavat samalla myös tietää, mistä käyttäjä tykkää ja sivun reunaan ilmestyykin yhtäkkiä aiheeseen sopivia mainoksia. Pääkirjoituksen mukaan käyttäjät eivät voi valvoa, mihin Fb luovuttaa tietoja ja mihin niitä käytetään. Kirjoituksessa pohditaan myös Fb:sta lähtemisen vaikeutta.

Suomen Kuvalehden blogista löytyy kirjoitus aiheesta Miksi Facebook koettelee käyttäjiään? (25.5.2010). Kirjoituksessa viitataan yksityisyysasetuksiin ja siihen, miten Fb on onnistunut suututtamaan käyttäjiään epäreiluilla käyttöehdoilla. Kirjoituksessa on linkki myös New York Timesin tekemään tutkimukseen Facebook Privacy: A Bewildering Tangle of Options siitä, kuinka paljon eri vaihtoehtoja käyttäjällä on valita yksityisyysasetuksensa (niitä on toukokuussa 2010 ollut 170 vaihtoehtoa, en tiedä onko luku nyt eri). Lisäksi Times esittelee tuloksissaan myös yksityisyysasetusten käyttöehtojen koko ajan lisääntyvän sanamäärän: 1004 sanaa englanniksi vuonna 2005, 5830 sanaa vuonna 2010.

--- On ymmärrettävää, että yksityisyysasetusten asettaminen voi helposti jäädä kun niistä on tehty hankalat ja monimutkaiset, mutta niitä ei mielestäni missään tapauksessa saa jättää asettamatta. Lisäksi kannattaa muistaa, että Fb on julkinen sivusto, jossa kaikki tieto on periaatteessa kaikkien saatavilla (mainostajien ja muiden kolmansien tahojen, joille Fb:lla on oikeus lähettää tietoja). Siksi yksityisyysasetuksilla on suuri merkitys. Ja loppujen lopuksi: asetusten määrittämiseen on ohjeet Fb:n sivuilla - sillä omalla kielellä, jolla ohjelmaa käyttää.

Oletko sinä määrittänyt yksityisyysasetukset profiilissasi kohdalleen?

Eveliinan tutkimukset osa 1: tutkimusaiheet

Esittelen valitsemani viisi tutkimusta:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksessa käsitellään Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen. Samalla selvitetään myös Facebookin edut ja riskit käyttäjien mukaan. Tavoitteena oli siis selvittää, miten käyttäjät suhtautuvat yksityisyysasetuksiin ja tietoturvaan Facebookissa. Tutkimuksesta selvisi, että Facebook on merkittävästi mukana käyttäjien päivittäisessä elämässä. Käyttäjät väittivät ymmärtävänsä yksityisyysasetukset, mutta silti he latasivat ohjelmaan suuria määriä henkilökohtaista tietoa. Yksityisyyden väärinkäyttö ja tunkeutuminen luvatta käyttäjän profiiliin miellettiin suuremmaksi riskiksi muiden kohdalla eikä ajateltu, että näin voisi käydä myös itselle. Käyttäjien asenne yksityisyyttä ja yksityisyysasetuksia kohtaan pitäisi muuttua, jotta sosiaalisten verkkojen käyttö olisi turvallisempaa.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Naiset ja miehet esitetään yleensä medioiden kuvissa eri tavalla. Tutkijat ovat huomanneet, että naiset esitetään useimmiten kuvissa kauempaa eli vartaloa näkyy enemmän kuin miesten kuvissa. Tätä tilannetta on alettu kutsua face-ismiksi. Tämän konferenssia varten tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vallitseeko  medioiden luoma face-ismi myös Facebookissa, kun yksityishenkilöt voivat itse päättää, millaisen kuvan itsestään laittavat profiilikuvaksi. Tutkimuksessa tutkittiin käyttäjien profiilikuvia sukupuolen ja iän mukaan. Tuloksista selviää, että nuoret naiset ja miehet näkevät itsensä tasa-arvoisina toisiinsa nähden eivätkä toimi perinteisten asetelmien mukaan kun taas vanhemmat naiset ja miehet esittävät itsensä perinteisemmin median asettamilla tavoilla. Mitä enemmän kavereita, sen vähemmän face-ismiä ja tämä viittaa tutkimuksen mukaan nuoriin. Vanhemmilla käyttäjillä kavereita on vähemmän ja face-ismiä kuvissa enemmän.

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Facebookin tärkein ominaisuus on yhdistyminen kavereiden kanssa. Käyttäjän profiilissa näkyvät kaikki hänen Facebook-kaverinsa ja verkossa kavereiden määrä voikin nousta jopa satoihin toisin kuin normaalissa elämässä verkon ulkopuolella. Kavereiden määrän merkitys Facebookissa herättää kysymyksiä sosiaalisesta suosiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Facebookin kaverimäärän ja viehätyksen keskinäistä suhdetta, eli onko näillä jotakin yhteyttä toisiinsa. Tulokset osoittavat, että hyvin ulospäinsuuntautuneella käyttäjällä on paljon Facebook-kavereita. Tutkimuksessa pohditaan myös mitä kaveruus Facebookissa tarkoittaa.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsetunto liittyy sosiaalisten medioiden, erityisesti Facebookin, käyttämiseen ja siellä toimimiseen.Yksityishenkilöistä on tullut sisällöntuottajia, jotka lataavat kuvia ja videoita sosiaalisiin medioihin. Henkilökohtaiset kuvat voivat viestittää muille ihmissuhteesta, halusta suhteeseen tai esimerkiksi halusta saada huomiota. Tämä on tyypillistä erityisesti naisten jakamille kuville. Sukupuolella on siis merkitystä siinä, millaisia kuvia Facebookkiin ladataan. Tulosten mukaan ulkonäkö, hyväksyntä ja kilpailuasetelma kuvissa olivat suurimmat tekijät käyttäjien itsetunnon nostattamiseen. Kuvien jakaminen on suosittua erityisesti nuorilla, ulospäinsuuntautuneilla henkilöillä kun taas perhekeskeisyys vähentää verkon käyttöä ja kuvien jakamista. Tällaisille perhekeskeisille käyttäjille sosiaalinen media ei ole huomionhakuisuutta varten. Naiset käyttävät enemmän aikaa profiilinsa päivittämiseen ja kuvien jakamiseen kuin miehet. Erityisesti naiset, jotka perustavat itsetuntonsa ulkonäköön, jakavat paljon kuvia sosiaalisessa mediassa. Lisää tutkimuksesta sekä M. Stefanonen ajatuksia tuloksista Buffalon yliopiston nettisivulla Study: Facebook Photo Sharing Reflects Focus on Female Appearance ja videolla:

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tutkimuksessa selvitetään, miten persoonallisuus vaikuttaa Facebookin käyttöön tai käyttämättä jättämiseen australialaisten 18-44 vuotiaiden keskuudessa. Australiassa melkein puolet väestöstä on rekisteröitynyt Facebookin käyttäjiksi. Tarkoituksena oli siis selvittää, ovatko Fb:n käyttäjät luonteeltaan tietynlaisia. Tutkimukseen osallistuneet täyttivät verkkokyselyt aiheista Facebookin käyttö, luonteen Big Five -tekijät (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus) sekä narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Tulokset osoittavat, että Facebookin käyttäjät näyttävät olevan enemmän ulospäinsuuntautuneita (ekstrovertteja) ja narsistisia, mutta vähemmän tunnollisia ja sosiaalisesti yksinäisiä kuin ei-käyttäjät. Ei-käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tunnollisia, ujoja ja yksinäisiä.
Artikkeli tutkimuksen tuloksista Facebook Linked to Narcissism? ja artikkeliin kirjoitetut kommentit.

---------

Valitsemieni tutkimusten aiheet ovat siis käyttäjien suhtautuminen yksityisyysasetuksiin, käyttäjien profiilikuvavalinnat itsensä esittämisessä, käyttäjien sosiaalinen suosio kaverimäärän perusteella, käyttäjien itseisarvon nostaminen kuvien lisäämisellä profiiliin sekä käyttäjien luonteenpiirteet verrattuna ei-käyttäjiin. Näiden tutkimusten yhteenvetona voinkin karkeasti esittää, että Facebookin käyttäjä on ulospäinsuuntautunut ja osittain narsistinenkin nuori, jolla on paljon kavereita ja henkilökohtaisia kuvia Facebookissa, mutta joka ei ole kiinnostunut määrittämään yksityisyysasetuksiaan kohdalleen.

Mielestäni tutkimusten valintaa hankaloitti hyvin samankaltaisten aiheiden suuri määrä. Fb on mielenkiintoinen aihe, josta voisi saada hyvinkin monipuolisia tutkimuksia, mutta valtaosa tutkimuksista näyttää keskittyvän käyttäjien (erityisesti opiskelijoiden) tutkimiseen, syihin käyttää Facebookia ja sen yksityisyysasetuksiin. Vasta aivan lähiaikoina tutkimusaiheet ovat laajentuneet muihinkin asioihin, mutta edelleen tutkimusten pääpaino on käyttäjien tutkimisessa.

Jotain suomalaista

Kerron ja esittelen valitsemani viisi varsinaista tutkimusta hiukan myöhemmin. Ajattelin kuitenkin ensin mainita muutamasta mielenkiintoisesta suomalaisesta (epävirallisesta) tutkimuksesta, koska julkaistuja tutkimuksia en löytänyt vaikka näinkin paljon vaivaa etsimiseen. Tutkimuksia sosiaalisesta mediasta yleisesti on kyllä tehty ja esimerkiksi sen hyödyntämisestä markkinoinnissa, mutta varsinaisia tutkimuksia juuri Facebookista en löytänyt. Väitöskirjojakaan aiheesta ei ole Suomessa vielä tehty.

Nostan kuitenkin esille kaksi mielenkiintoista pro gradua (linkit aukeavat tutkimuksen esittelysivulle, josta voi kiinnostuksen mukaan avata myös itse tutkimuksen):

Matilainen, Salla (2010). Olemassaolon viestejä - Facebook välineenä ja 2000-luvun ajankuvana. Julkaisematon mediatutkimuksen pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Saatavilla: https://www.doria.fi/handle/10024/61635

Gröhn, Ira (2009). "Stop Global Warming- join for the good cause". Kyselytutkimus ilmastonmuutokseen liittyvästä tiedonhankinnasta Facebookin Stop Global Warming- sovellukseen liittyneiltä jäseniltä. Julkaisematon informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavilla: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=20260

Lisäksi löysin markkinointiviestintäalalla toimivan Zeeland Oy -nimisen yrityksen teettämän tutkimuksen ihmisen motiiveista ja yritysten mahdollisuuksista Facebookissa 2010: Facebook markkinoinnissa. Ihmisten ja yritysten uusi tapa keskustella. Tutkimuksen on toteuttanut Consumer Compass -Kuluttajatieto Oy. Tutkimuksesta selviää mm. kumpi sukupuoli suhtautuu Fb:iin myönteisemmin, kuinka paljon kavereita käyttäjillä on, mitä syitä Fb:n käyttämiselle on, mitä pelkoja Fb herättää, mitä mieltä käyttäjät ovat yrityksistä Fb:ssä jne. Tutkimuksen mukaan 57% tutkimukseen osallistuneista käyttäjistä (501 henkilöä) käy Fb:ssä vähintään kerran päivässä ja  tärkein syy Fb:n käyttöön ovat toiset ihmiset. Jos kiinnostuit, tutkimus löytyy täältä http://www.slideshare.net/zeelandfi/facebooktutkimus-5918658.

Linkkilistoja blogin sivussa

Lisäsin pari linkkilistaa blogin sivuun: Facebook-aiheisia sivustoja ja blogeja ja Facebook-uutisia vuodelta 2011.

The Facebook Blog on Facebookin virallinen blogi, jossa kerrotaan Fb-uudistuksista ja -uutisista liittyen erityisesti Fb:n tekniikkaan. All Facebook on Fb:n epävirallinen blogi, jonka tarkoituksena on esitellä kaikki Fb:ssa tapahtuvat uudistukset, uudet sovellukset, analyysit tulevaisuuden Fb:sta jne. Blogilla on yhteistyökumppaneita ja se rahoitetaan pääasiassa mainoksilla. Feissarimokat (vuoden 2010 lopusta alkaen) on suomalainen sivusto, jonne kuka tahansa voi ilmoittaa Fb:ssa tapahtuvista mokista. Kuvakaappauksen mokasta voi lähettää sivustolle ja sitten se onkin kaikkien luettavana.

Facebook-uutislinkkilistasta sen verran, että päivitämme linkkilistaan sopivia uutisia Fb:sta aina, kun sellaisia ilmenee. Tämä lista on estrana niille, joita kiinnostavat ajankohtaiset uutisoinnit Fb:sta.

Blogin tarkoitus

Multimediaviestinnän syventämisjakson tavoitteena on syventää tietoja multimediaviestinnän tutkimuskohteista ja -menetelmistä. Kurssin harjoitustyönä tehdään blogi. Tässä blogissa käsitellään siis Facebookin tutkimuskohteita ja tutkimusmenetelmiä.Valitsemamme aihealue Facebook liittyy multimediaviestintään monella tapaa: Fb yhdistelee verkkojulkaisua, kuvaa, ääntä ja hypermediaa. Fb mahdollistaa siis eri mediatyyppien käytön internetin välityksellä. Käyttäjä luo itse sisältöä ja ottaa sitä vastaan. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata Facebookiin kuvia, videoita ja tekstiä sekä linkittää sinne muilta sivustoilta kaikenlaista materiaalia. Lisäksi käyttäjä luo sisältöä kirjoittamalla tekstejä ja kommunikoimalla muiden käyttäjien kanssa. Aktiivisuus on avainsana. Jos käyttäjä ei ole Fb:ssä aktiivinen, siellä ei tapahtu oikein mitään, mutta aktiivisen käyttäjän Fb-sivuilla sisällön luomista ja vastaanottamista tapahtuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Tässä blogissa siis perehdytään Facebookia käsitteleviin tutkimuksiin ja pohditaan sitä, mitä näissä tutkimuksissa tutkitaan ja miten. Tutkimusten ja kirjoitusten kautta nostamme myös muita Facebookia koskevia aiheita esille.

Pohjustusta

Facebook on internetissä toimiva sosiaalinen media ja yhteisöpalvelu. Sen perusti Yhdysvalloissa opiskelija Mark Zuckerberg kavereidensa kanssa vuonna 2004. Alunperin Fb suunniteltiin Harvardin yliopiston sisäiseen käyttöön, mutta suosion suuruuden vuoksi sen käyttömahdollisuuksia laajennettiin vaiheittain maan sisältä ulkomaille asti ja lopulta myös kaikille avoimeksi. Opiskelijoiden sisäisestä yhteydenpito-ohjelmasta tuli siis lopulta maailmanlaajuinen menestys.

Suomessa Facebook alkoi levitä vasta 2007 syksyllä. Muistan itsekin liittyneeni sinne juuri tuona syksynä, kun olin aloittanut yliopisto-opintoni Vaasassa. Veijo Hietala puhui Facebookista luennollaan ja sitä kautta tutustuin pikkuhiljaa tähän sosiaaliseen mediaan. Siihen aikaan Fb oli layoutiltaan toisenlainen ja vaikka kontaktit kavereihin olivat varmasti jo silloin tärkeitä, painottui Fb:ssä mielestäni selvästi enemmän pelit ja kaikenlaiset muut sovellukset. Kaikki pelit, joita pelasi, näkyivät profiilissa. Minulla oli esimerkiksi virtuaalinen lemmikki, jota hoidin joka päivä. Lisäksi pelasin vampyyripeliä ja joitain muitakin pelejä. Kaikenlaiset muutkin sovellukset hallitsivat profiilia. Nykyään Fb painottuu enemmän juuri kaverikontakteihin ja kavereiden uutisvirtaan. Pelit ovat vähentyneet huomattavasti eikä niille enää edes ole paikkaa profiilissa. Fb:n luonne on siis mielestäni muuttunut muutaman vuoden aikana selvästi.

Yksityisten henkilöiden lisäksi yritykset ovat nykyään kiinnostuneita Fb:sta. Yrityksen pyrkivät näin mainostamaan itseään ja pääsemään lähemmäs asiakkaitaan. Facebook onkin maailman suosituin nettisivusto Doubleclick-mainosyhtiön mukaan ks. http://www.google.com/adplanner/static/top1000/index.html Tämän hetkisellä listalla ovat tulokset helmikuulta 2011:
1) Facebook 2) YouTube 3) Yahoo.com 4) Live.com 5) Wikipedia.org.

Facebookilla on nykyään yli 500 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Lisää tilastoja löytyy täältä http://www.facebook.com/press/info.php?statistics. Aukeavan sivun oikessa reunassa on lisää linkkejä erilaisiin tietoihin Facebookista yrityksenä.