Eveliinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot

Esittelen valitsemieni tutkimusten aineistot:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-kyselyllä, joka tehtiin keväällä 2007. Siihen osallistui 119 college-opiskelijaa isosta keskilännen yliopistosta Yhdysvalloista. Lisäksi näiden opiskelijoiden joukosta valittiin 8 opiskelijaa (kuusi tyttöä, kaksi poikaa) osallistumaan kasvotusten tapahtuvaan haastatteluun, joka tapahtui kesäkuussa 2007. Nämä opiskelijat valittiin internet-kyselyn vastausten perusteella systemaattisesti. Internet-kyselylomake sisälsi 36 monivalintakysymystä. Alustavien Facebook-kysymysten jälkeen lomakkeella kysyttiin asioita liittyen yksityisyysasetuksiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi että ovatko he tietoisia Facebookin yksityisyysasetuksista, ovatko he suojanneet profiilinsa ja jos ovat, miten. Lisäksi kyselyssä kysyttiin Facebook-kavereista: niiden määrästä ja siitä, minkälainen suhde vastaajalla on näihin kavereihin, sekä minkälaisia kavereita he hyväksyvät kavereikseen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia Facebookin potentiaalisista riskeistä, kuten esimerkiksi ahdistelu, vainoaminen, juorut jne.

----

Tutkimuksessa on käytetty mielestäni hyvin perinteistä tapaa hankkia aineisto, mutta tuo lisähaastattelu tuo painoarvoa aineiston luotettavuudelle. Ei ole haluttu pärjätä pelkästään internet-kyselyllä.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa tutkittiin 584 profiilia Facebookista. Jotta tämä oli mahdollista, tutkijat tarkastelivat profiileja vain niiltä käyttäjiltä, jotka asuvat tai olivat asuneet Louisianassa ja Alabamassa. Rajoitukset profiileissa tekivät sattumanvaraisuuden mahdottomaksi ja siksi tutkijat käyttivätkin näkemiään kaverimääriä ja niiden listausta hyväkseen. Näistä profiilit jaoteltiin nuoriin käyttäjiin (alle 21v), aikuisiin käyttäjiin (22-44v) ja vanhempiin käyttäjiin (45v+). Sitten tutkijat tarkastelivat kuvia niin, että vain kuvat joissa esiintyi yksi henkilö, valittiin mukaan (luonto-, eläin- jne. kuvat jätettiin pois). Lisäksi tutkimatta jätettiin kuvat, joissa tapahtui jotain: esim. jos henkilö pelaa kuvassa jääkiekkoa, kuvaa ei otettu mukaan. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät myös julkisuuden henkilöiden tai yritysten Fb-sivut.

-----

Tässä aineistonkeruu on mielestäni suoritettu mahdollisimman halvasti tutkimalla vain niitä profiileja, joihin pääsee, ja joiden kautta näkyy myös kaverilista. Profiilikuvien tutkiminen vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta aiheelta. Plussaa myös laajasta ikäskaalasta. 

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549.  Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-pohjaisella menetelmällä. Tutkimukseen osallistui 153 opiskelijaa keskilännen isosta yliopistosta Yhdysvalloista. Vastineeksi vastauksistaan he saivat kurssipisteet. Osallistujat saivat internet-osoitteen nettisivulle, jossa oli elektronisen viestinnän materiaalia ohjeineen. Vastaajat tutustuivat mm. Facebook-käyttäjän profiiliin, chat- ja sähköpostiviesteihin. Heidän piti näkemänsä perusteella tehdä päätelmiä siitä, millainen henkilö on kyseessä. Kaikki vastaajat siis ohjattiin Facebook-malliin, josta satunnaisesti ohjelma valitsi viidestä mallivaihtoehdosta vastaajan nähtäväksi yhden. Vastaajan piti tutkia malliprofiilia niin kauan, että hän pystyi muodostamaan mielipiteen profiilin omistajasta. Erityisesti huomiota piti kiinnittää profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen. Tämän jälkeen vastaaja avasi linkistä kysymykset, joita olivat perustiedot kuten ikä, sukupuoli ja college-vuosi, ja lisäksi tietoa käsittäen Facebookia kuten käytön määrä, kavereiden määrä jne. Tästä karsittiin pois ne vastaajat, joilla ei ollut Facebook-profiilia tai jotka vastasivat hyvin poikkeavilla tavoilla esimerkiksi kavereiden määrään. Näin lopulta jäi jäljelle 132 vastausta.

----------

Tämän tutkimuksen aineistonhankintamenetelmä oli hyvin mielenkiintoinen ja yllättävä. Kun lähdin lukemaan tekstiä, ajattelin automaattisesti, että tässäkin tutkimuksessa on käytetty kyselylomaketta aineiston hankinnassa. Tutkimuksen internet-pohjainen menetelmä on varmasti vaatinut paljon esivalmisteluja ja työtä. Tokihan profiilimallit on otettu Facebookista, mutta kaikki ohjeistus, linkit, viidestä mallista yhden arpominen jne. kuulostaa työläältä. Tutkimus vaikuttaa massiiviselta. Tutkimushan olisi voitu suorittaa ehkä helpommin ja yksinkertaisemminkin kyselylomakkeella (survey-tutkimuksella), mutta käytännön menetelmä voi kyllä olla huomattavasti parempi, ja tuo vaihtelevuutta tutkimusten joukkoon. Näin vastaaja pääsee näkemään ja tutkimaan suoraan Facebook-profiilia ja huomaa tätä kautta varmasti enemmän asioita kuin jos kyseessä olisi pelkkä kyselylomake.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49.  Tutkimusta edelsi pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli testata käytettävää menetelmää. Varsinainen tutkimus tehtiin internet-kyselyllä, johon osallistui 311 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijat valittiin viestinnän peruskursseilta ja he saivat osallistumisesta kurssipisteet. Kyselyssä kysyttiin esim. internetissä vietettävän ajan pituutta, Facebook-asioita kuten esim. kavereiden määrää ja sitä, kuinka moni näistä kavereista on sellaisia, joita käyttäjä ei ole koskaan tavannut kasvotusten. Käyttäjiä pyydettiin myös kertomaan, kuinka monta kuvaa heistä on omissa profiileissaan.

---

Tutkimus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja huolellisesti tehdyltä. Tuloksista saisi laajemmat tietenkin lisäämällä osallistujien määrää ja ottamalla mukaan muitakin yliopistoja tai muita käyttäjiä opiskelijoiden ulkopuolelta.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tähän tutkimukseen valittiin 1324 osallistujaa. Aluksi mukaan ilmoittautui 1635 australialaista, mutta osa epäonnistui internet-kyselyn suorittamisessa. Jotta otos olisi täsmännyt Australian Facebook-käyttäjien keskiarvoon, mukaan otettiin 18–44 -vuotiaita kansalaisia. Lopullisista 1324 osallistujasta 1158 oli Fb:n käyttäjiä ja 166 ei ollut. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä, jossa oli 124 kysymystä. Perustietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin persoonallisuutta ja luonteenpiirteitä (Big Five, ujous, narsismi, yksinäisyys) sekä Facebookin käyttöä. Kyselyn täyttämisen jälkeen osallistuja sai saman tien tulokset ja palautteen, kuten esim. ”Olet ystävillinen, hellä ja rakastettava ihminen. Sinulla on paljon energiaa, ja olet yleensä optimistinen” tai ”Olet melko sisäänpäinkääntynyt ja tykkäät viettää aikaa yksin”.

----

Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tutkimus. Plussaa tutkimuksessa on osallistujien laaja ikäskaala, koska suurin osa tutkimuksista keskittyy opiskelijoihin. Tässä maa ja osallistujien ikä tuovat mielestäni uusia tuulia Facebook-tutkimukseen.

Lopuksi:

Näistä viidestä tutkimuksesta mielestäni parhaiten esille nousevat Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008) aineistonkeruumenetelmän erikoisuudella, Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior (2011) tarkkuudella ja erilaisen aiheen valinnalla sekä Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage (2011) uudella maalla (Yhdysvaltojen sijaan Australia), suurella osallistujamäärällä ja laajalla ikäskaalalla. Yleisesti ottaen aineistonkeruussa suosittua näkyy kuitenkin olevan internet-kysely ja opiskelijat.

Mikä tutkimus kuulostaa sinun mielestäsi parhaimmalta?