Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin alkuperäiskäyttäjien eli yliopiso-opiskelijoiden asenteita mainontaan Facebookissa. Tutkimuksessa oli mukana 6 ryhmää joihin keskityttiin 3 kuukauden aikana. Opiskelijoita rekrytoitiin lentolappusten avulla, joissa opiskelijoita käskettiin täyttämään nettikysely, jossa oli demografinen osuus sekä Facebookin käyttäjädata. Vastanneista 35 osallistua lopulta tutkimukseen. Osallistujista 21 oli naisia ja 14 miehiä, keski-iältään osallistujat olivat 20 vuotta. Ryhmät kokoontuivat keskustelemaan 11 kysymyksestä koskien opiskelijoiden näkemyksiä Facebookia käyttävistä yhtiöistä. Keskustelut nauhoitettiin ja ammattilainen litteroi keskustelut. Tutkijat tulkitsivat keskustelut joista löydettiin seitsemän isoa teemaa.
Tässä tutkimuksessa toimi hyvin kysely ja keskustelu -yhdistelmä aineiston hankintamenetelmänä. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu, mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodi jota tutkimuksessa olisi myös voitu käyttää on tutkittujen henkilökohtainen haastattelu. Metodilla olisi saatu ehkä vielä tarkempaa tietoa kuinka tutkitut näkevät mainostamisen Facebookissa.
Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Artikkelissa tutkittiin liittyykö se kuva, jonka opiskelija haluaa antaa, siihen minkälaisia postauksia hän laittaa seinälleen. Tutkimukseen osallistuneet olivat taloustieteen ja johtajuuden opiskelijoita, jotka eivät olleet vielä valmistuneet. Vastaajista 60% oli miehiä ja keski-ikä on 20,5 vuotta. Tutkimuksessa oli viisi osaa, joista ensimmäinen koski demograafisia asioita kuten sukupuoli, ikä, pääaine, työtunnit ja sosiaalisten medioiden käyttö. Toinen osa koski laskettua ongelmallista profiili-informaatiota ja kolmas opiskelijoiden antamaa omakuvaa profiilissaan. Viimeinen osa koski sitä, kenen he luulevat katsovan heidän profiiliaan tai kenen pitäisi katsoa. Vastaajilta kysyttiin 36 kysymystä koskien heidän profiiliaan, kuvia ja uskomuksia. Vastaukset arvioitiin asteikolla 1-5, josita 1 on hyvin epätodennäköisesti ja 5 hyvin todennäköisesti. Tutkimuksen tekijät jakoivat ensin opiskelijioden kuvat kategorioihin a) seksuaalisesti viehättävä b) villi c) hauska ja ystävällinen ja d) loukkaava. Kaksi kategoriaa a) järkevä ja b) ahkera muodostettiin vielä sen mukaan onko tieto tärkeää työnanatajien kannalta. Tutkituilta kysyttiin mihin kategoriaan näistä he luulevat että profiilin katsoja asettaa heidän profiilinsa, nämä arvioitiin asteikolla 1-5, 1 ei samaa mieltä ja 5 ihan samaa mieltä. Vastaajilta kysyttiin vielä kolmen ei-opiskelija ryhmän avulla antaisivatko he tämän ryhmän nähdä profiilinsa. Etniset ryhmät pääteltiin profiilikuvista ja sivun antamasta informaatiosta.
Luulen että tässäkin tutkimuksessa olisi voitu tutkittavai kerätä laajemmalta alueelta, onko tutkimus yleistettävissä jos tutkimus on tehty ainoastaan yhden koulun opiskelijoista?
DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook.
Tutkimukseen osallistujia olisi voitu kerätä myös laajemmalta alueelta, kuten toisista yliopistoista jolloin tulos olisi ollut paremmin yleistettävissä.
Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Tutkimus on tehty online -kyselyllä johon vastaajat ovat ensimmäisen vuoden opiskeljoita jotka ovat Facebookin käyttäjiä. Kysely tehtiin kuuden viikon jaksossa ja tarkoituksena oli selvittää kuinka opiskelijat käyttävät Facebookia akateemiseen elämään sopeutumisessa ja opiskeluun. Tutkimuksen otokset valittiin multimodaalisesti- online kysely ja projekti julkaistiin yliopiston omalla Facebook-sivustolla , Facebook ryhmissä ja yliopiston uutismailissa työntekijöille ja opiskelijoille. Opiskelijoita kutsuttiin vielä liittymään luennoilla, tiedekuntien sähköpostiviesteillä ja viesteillä. Vastauksia saatiin 213
Online -kysely toimi varmasti hyvin tässä tapauksessa. Luulen että vielä parempi tulos olisi saavutettu jos kysely olisi tehty myös niillä jotka eivät käytä Facebookia. Tällöin olisi voitu tehdä vertailu käyttäjien ja ei käyttäjien välillä.
Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Tutkimuksessa otettiin selvää Facebookin käyttäjien itsensä julkituomista statuspäivityksien ja muiden ihmisten lähettämien ”seinäkirjoitusten” avulla. Itsensä julkituominen tarkoittaa tässä tapauksessa mitä tahansa viestiä, mikä koskee itseä ja kommunikoi muiden kanssa. Vastaajia rekrytoitiin kolmella eri tapaa, ensiksi tietotekniikan palveluiden osastolta isosta yliopistosta, josta valittiin satunnainen otos kursseille ilmoittautuneista opiskeljoista. Toinen tapa oli ilmoitukset tutkimuksen tekijöiden Facebook profiileissa. Kolmanneksi lähetettiin vielä kutsu teknologia ja viestintä järjestölle. Ryhmästä poistettiin kaiki jotka eivät käytä Facebokia ja osallistujia jäi 325 kpl (75 miestä ja 250 naista) joista 226 olivat opiskelijoita, iältään 18-59 ja joista suurin osa oli valkoisia. Rekrytoinnissa osallistujia käskettiin klikkaamaan linkkiä josta löytyi suostumuskaavake ja kun henkilö oli hyväksytty tutkimukseen vietiin hänet online -kyselyyn.
Tässä tutkimuksessa olisi ehkä voitu valita miehiä ja vaisia yhtä paljon jotta tulos olisi luotettavampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti