Eveliinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

 Esittelen valitsemieni tutkimusten menetelmät:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksen kyselylomakkeen analysoinnin menetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää ja haastattelun analysoinnin menetelmänä laadullista. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttäen laadullisen sisällönanalyysin, typologisen reduktioanalyysin ja hermeneuttisen/retorisen tulkinnan yhdistelmää. Aineisto analysoitiin pelkistämällä tulokset ja luokittelemalla ne induktiivisesti ja tekemällä näiden vaiheiden kautta johtopäätöksiä. Pääluokat olivat yksityisyyden tunkeutuminen, luottamus, rajojen rikkominen, huhut sekä tavanomainen ja rituaalinen Facebookin käyttö. Lisäksi käytettiin erilaisia tilastollisia testejä, kuten esimerkiksi t-testiä, jolla testataan normaalijakautuneiden satunnaismuuttujien keskiarvoja.

--------

Jäin miettimään tuota kolmen menetelmän yhdistelmää, jota käytettiin aineiston analysointiin. Siitä ei kerrottu tarkemmin ja tältä osin lukijalle jää tunne, että tämä yhdistelmä on vaikea ja sekavakin toteuttaa käytännössä ja on varmasti vaatinut paljon työtä. Tekstissä kyllä mainitaan tässä kohdin, että tällainen laadullisen menetelmän tyyppi on erityisen hedelmällinen uudella alalla, jota ei ole vielä jäsennetty ja joka vaatii alustavaa ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa kun on kyse kyselylomake-/ haastattelututkimuksesta, menetelmäksi olisi sopinut näihin perustuva survey-tutkimusmenetelmä. Kyselytutkimus on enimmäkseen kuitenkin määrällistä tutkimusta, joten siinä mielessä laadullisuuden painottuminen vähenisi. Vastaukset kun yleensä sitten kerätään kokoon numeerisesti. Survey-tutkimuksen etuina ovat taloudellisuus ja tehokkuus silloin, kun kerätään tietoa suuren ihmismassan asenteista ja mielipiteistä. (Torsti 2009.) Sisällönanalyysin ottaminen mukaan tähän tutkimukseen on mielestäni sopivaa. Sisällönanalyysi sopiikin juuri yhdistetyksi johonkin toiseen analyysikokonaisuuteen (Tuomi & Sarajärvi 2009: 91). Näin esimerkiksi sisällönanalyysin yhdistäminen survey-tutkimukseen voisi sopia hyvin. Näin sisällönanalyysin laadullisuus ja surveyn määrällisyys voitaisiin yhdistää ja hyödyntää tulosten esittämisessä monipuolisella tavalla kertomalla tulokset numeerisesti ja sanallisesti. 

Lähteet:
Torsti, Pilvi (2009). Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimuksen välineenä. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=174

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti tekijöitä face-ismin indeksi ja sukupuoli. Face-ismin indeksi on kahden eri mittauksen keskiarvo (kasvojen ja vartalon näkyvyyden mittoja kuvassa). Tutkimusmenetelmänä käytettiin statistista analyysiä, jossa face-ismin indeksiä verrattiin ikään ja sukupuoleen sekä sukupuoleen ja fb-ystävien määrään. Lisäksi tutkimuksessa suoritettiin t-testi sukupuolen suhteesta face-ismin indeksiin ja Anova-testi (yksisuuntainen varianssianalyysi), jossa testattiin eri tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksessa painottuu määrällisyys, koska analysointi tapahtui kokonaan numeerisessa muodossa.

-----

Tutkimuksen menetelmä on omasta näkökulmastani ajatellen monimutkainen erilaisine testeineen. Statistinen analyysi ei ole minulle entuudestaan tuttu ja tässäkin se jää etäiseksi ja vaikeahkoksi ymmärtää, koska sitä ei ole selitetty lukijalle erikseen. Tällaisen tilastotieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen vaatii mielestäni tilastotieteen tuntemista.

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Tässä tutkimuksessa vastaajien piti kiinnittää huomiota profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen McCroskeyn ja McCainin luomien asteikkojen perusteella. Vastaukset järjesteltiin siis McCroskeyn ja McCainin luomiin asteikkoihin ja sitä kautta saatiin tutkimustulokset esiin. Lisäksi käytettiin Anova-testiä, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi. Menetelmä on määrällinen, koska analysointi tapahtui numeerisessa muodossa.

------

Tutkimus vaikuttaa massiiviselta, eikä mielestäni tuo tuloksissa esille mitään yllättävää. Etukäteenkin voi jo karkeasti ajatella, että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset saavat varmasti paljon Facebook-kavereita, ja lisäksi se, että on viehättävä ja sosiaalinen yleensä, vaikuttavat tähän epäilemättä. Mielestäni tulokset eivät tuo siis mitään uutta tietoa asiasta. Analysoinnin menetelmänä tutkimuksessa mainitaan McCroskeyn ja McCainin luomat asteikot, joihin vastaukset järjestellään, mutta tästä ei kerrota lukijalle tarkemmin. Lähdeviitteissä on kuitenkin käytetty kirja esitettynä, ja sen nimi on The measurement of interpersonal attraction. Lukijan oletetaan siis perehtyvän tähän teokseen itsenäisesti, mikä on mielestäni huono asia. Pitäähän tutkimuksen yhteydessä pohjustaa käytetty menetelmä selvästi lukijalle. Nyt tulosten esittäminen jää vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi ymmärtää, kun näitä asteikkoja ja menetelmiä ei selvennetä lukijalle. Lisäksi tilastotieteen tunteminen helpottaisi menetelmän ymmärtämistä, mutta tässä tutkimuksessa tulokset esitetään suhteellisen ymmärrettävästi pääasiassa sanallisesti ja vain vähäisin numerotiedoin yhden taulukon avulla.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin itsetunnon ja itseisarvon suhdetta kuvien jakamiseen. Tutkimus suoritettiin määrällisellä menetelmällä käyttäen erilaisia testejä (kuten Anovaa, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi) ja määrityksiä. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyn tulokset laskien keskiarvoja eri asiakokonaisuuksille. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden sivuilla vietetyn ajan keskiarvoksi laskettiin 56.2 minuuttia/istunto. Tuloksia verrattiin sitten toisiinsa ja niiden kautta pystyttiin vetämään lopulliset johtopäätökset.

---

Tämä tutkimus on hieman vaikeaselkoinen tilastotieteellinen tutkimus. Ilman tilastotieteen alan tuntemista menetelmän ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Ainakin näin kävi minulle. Tulokset on kuitenkin selitetty hyvin, joten niiden ymmärtämisessä ongelmia ei ollut.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin statistista analyysiä, joka on tilastotieteellinen menetelmä. Vastaukset jaettiin fb-käyttäjien ryhmään ja ei-käyttäjien ryhmään. Vastaukset laskettiin ja niitä verrattiin Manova-testillä toisiinsa. Manova on monimuuttujavarianssianalyysi, jossa tutkitaan laatueroasteikollisten selittävien muuttujien ja mitta-asteikollisten selitettävien muuttujien keskinäistä riippuvuutta. Manova-testin avulla käytiin läpi kaikki tutkimuksen kohteet eli viisi suurta tekijää (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus), narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Lisäksi tarkasteltiin muuttujien kovariansseja ja korrelaatioita. Lopuksi käytettiin myös faktorianalyysiä Varimax-rotaatiolla, jotta tulokseksi saadut faktorit olisivat helposti tulkittavissa.

----

Tämäkin tutkimus on tilastotieteellinen tutkimus. Menetelmä oli tässäkin mielestäni vaikeaselkoinen, mutta jollakin tavalla paremmin hahmotettavissa kuin esimerkiksi tutkimuksissa Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior ja Face-ism on Facebook.

Lopuksi:

Kaikki nämä viisi tutkimusta ovat tilastotieteellisiä tutkimuksia. Menetelmät ymmärtäisi huomattavasti paremmin, jos tuntisi tilastotiedettä. Vaikka aineiston keruussa käytetyt menetelmät poikkesivat jonkin verran toisistaan, analysoinnin menetelmät olivat pääosiltaan melko samanlaisia näissä tutkimuksissa. Menetelmät oli kaikissa tutkimuksissa aika huonosti selitetty. Tutkimuksissa oli käytetty lisäksi erilaisia testejä ja vertailuja, joita niitäkään ei lukijalle ollut kovin hyvin selitetty ja siksi jouduinkin hakemaan lisätietoa näihin internetistä. Tutkimuksissa käytetyistä testeistä esille nousivat parhaiten t-testi ja Anova-testi. Niiden sanotaankin olevan suosituimmat tilastolliset testit. – Määrällisyys hallitsi siis kaikkia tutkimuksia vahvasti. Vaikka menetelmien ja erilaisten tilastollisten testien ymmärtäminen olikin vaikeaa, tulokset oli esitetty mielestäni hyvin sanallisessa muodossa.