Suomessa kehitetty Web of Trust- teknologia suojaa Facebookin käyttäjiä haitallisilta tiedoilta. Facebookin kautta kulkevat linkit suodatetaan Web of Trustin tietokantojen ja käyttäjien määrittelemien luokitusten läppi. Kun käyttäjä klikkaa haitallista linkkiä tulee sivuille varoitus.Web of Trust on verkkoselaimeen asennettava lisäpalikka.
Luettavissa
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2011/05/12/suomalaissofta-paasi-facebookiin/20116753/7
Ja tässä vähän kritiikkiä Web of Trust:ista
http://www.taloussanomat.fi/informaatioteknologia/2011/05/13/suomalainen-facebook-turva-arveluttaa-maailmalla/20116799/12
Lisääkö Web of Trust mielestäsi turvallisuuden tunnetta Facebookissa?
tiistai 17. toukokuuta 2011
maanantai 16. toukokuuta 2011
Eveliinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät
Esittelen valitsemieni tutkimusten menetelmät:
Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tutkimuksen kyselylomakkeen analysoinnin menetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää ja haastattelun analysoinnin menetelmänä laadullista. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin käyttäen laadullisen sisällönanalyysin, typologisen reduktioanalyysin ja hermeneuttisen/retorisen tulkinnan yhdistelmää. Aineisto analysoitiin pelkistämällä tulokset ja luokittelemalla ne induktiivisesti ja tekemällä näiden vaiheiden kautta johtopäätöksiä. Pääluokat olivat yksityisyyden tunkeutuminen, luottamus, rajojen rikkominen, huhut sekä tavanomainen ja rituaalinen Facebookin käyttö. Lisäksi käytettiin erilaisia tilastollisia testejä, kuten esimerkiksi t-testiä, jolla testataan normaalijakautuneiden satunnaismuuttujien keskiarvoja.
--------
Jäin miettimään tuota kolmen menetelmän yhdistelmää, jota käytettiin aineiston analysointiin. Siitä ei kerrottu tarkemmin ja tältä osin lukijalle jää tunne, että tämä yhdistelmä on vaikea ja sekavakin toteuttaa käytännössä ja on varmasti vaatinut paljon työtä. Tekstissä kyllä mainitaan tässä kohdin, että tällainen laadullisen menetelmän tyyppi on erityisen hedelmällinen uudella alalla, jota ei ole vielä jäsennetty ja joka vaatii alustavaa ymmärtämistä. Tässä tutkimuksessa kun on kyse kyselylomake-/ haastattelututkimuksesta, menetelmäksi olisi sopinut näihin perustuva survey-tutkimusmenetelmä. Kyselytutkimus on enimmäkseen kuitenkin määrällistä tutkimusta, joten siinä mielessä laadullisuuden painottuminen vähenisi. Vastaukset kun yleensä sitten kerätään kokoon numeerisesti. Survey-tutkimuksen etuina ovat taloudellisuus ja tehokkuus silloin, kun kerätään tietoa suuren ihmismassan asenteista ja mielipiteistä. (Torsti 2009.) Sisällönanalyysin ottaminen mukaan tähän tutkimukseen on mielestäni sopivaa. Sisällönanalyysi sopiikin juuri yhdistetyksi johonkin toiseen analyysikokonaisuuteen (Tuomi & Sarajärvi 2009: 91). Näin esimerkiksi sisällönanalyysin yhdistäminen survey-tutkimukseen voisi sopia hyvin. Näin sisällönanalyysin laadullisuus ja surveyn määrällisyys voitaisiin yhdistää ja hyödyntää tulosten esittämisessä monipuolisella tavalla kertomalla tulokset numeerisesti ja sanallisesti.
Lähteet:
Torsti, Pilvi (2009). Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimuksen välineenä. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=174
Lähteet:
Torsti, Pilvi (2009). Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimuksen välineenä. Saatavilla: http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=174
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa painotettiin erityisesti tekijöitä face-ismin indeksi ja sukupuoli. Face-ismin indeksi on kahden eri mittauksen keskiarvo (kasvojen ja vartalon näkyvyyden mittoja kuvassa). Tutkimusmenetelmänä käytettiin statistista analyysiä, jossa face-ismin indeksiä verrattiin ikään ja sukupuoleen sekä sukupuoleen ja fb-ystävien määrään. Lisäksi tutkimuksessa suoritettiin t-testi sukupuolen suhteesta face-ismin indeksiin ja Anova-testi (yksisuuntainen varianssianalyysi), jossa testattiin eri tekijöiden vaikutusta. Tutkimuksessa painottuu määrällisyys, koska analysointi tapahtui kokonaan numeerisessa muodossa.
-----
Tutkimuksen menetelmä on omasta näkökulmastani ajatellen monimutkainen erilaisine testeineen. Statistinen analyysi ei ole minulle entuudestaan tuttu ja tässäkin se jää etäiseksi ja vaikeahkoksi ymmärtää, koska sitä ei ole selitetty lukijalle erikseen. Tällaisen tilastotieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen vaatii mielestäni tilastotieteen tuntemista.
Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Tässä tutkimuksessa vastaajien piti kiinnittää huomiota profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen McCroskeyn ja McCainin luomien asteikkojen perusteella. Vastaukset järjesteltiin siis McCroskeyn ja McCainin luomiin asteikkoihin ja sitä kautta saatiin tutkimustulokset esiin. Lisäksi käytettiin Anova-testiä, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi. Menetelmä on määrällinen, koska analysointi tapahtui numeerisessa muodossa.
------
Tutkimus vaikuttaa massiiviselta, eikä mielestäni tuo tuloksissa esille mitään yllättävää. Etukäteenkin voi jo karkeasti ajatella, että sosiaalisesti aktiiviset ihmiset saavat varmasti paljon Facebook-kavereita, ja lisäksi se, että on viehättävä ja sosiaalinen yleensä, vaikuttavat tähän epäilemättä. Mielestäni tulokset eivät tuo siis mitään uutta tietoa asiasta. Analysoinnin menetelmänä tutkimuksessa mainitaan McCroskeyn ja McCainin luomat asteikot, joihin vastaukset järjestellään, mutta tästä ei kerrota lukijalle tarkemmin. Lähdeviitteissä on kuitenkin käytetty kirja esitettynä, ja sen nimi on The measurement of interpersonal attraction. Lukijan oletetaan siis perehtyvän tähän teokseen itsenäisesti, mikä on mielestäni huono asia. Pitäähän tutkimuksen yhteydessä pohjustaa käytetty menetelmä selvästi lukijalle. Nyt tulosten esittäminen jää vaikeaselkoiseksi ja hankalaksi ymmärtää, kun näitä asteikkoja ja menetelmiä ei selvennetä lukijalle. Lisäksi tilastotieteen tunteminen helpottaisi menetelmän ymmärtämistä, mutta tässä tutkimuksessa tulokset esitetään suhteellisen ymmärrettävästi pääasiassa sanallisesti ja vain vähäisin numerotiedoin yhden taulukon avulla.
Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin itsetunnon ja itseisarvon suhdetta kuvien jakamiseen. Tutkimus suoritettiin määrällisellä menetelmällä käyttäen erilaisia testejä (kuten Anovaa, joka on yksisuuntainen varianssianalyysi) ja määrityksiä. Tutkimuksessa analysoitiin kyselyn tulokset laskien keskiarvoja eri asiakokonaisuuksille. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden sivuilla vietetyn ajan keskiarvoksi laskettiin 56.2 minuuttia/istunto. Tuloksia verrattiin sitten toisiinsa ja niiden kautta pystyttiin vetämään lopulliset johtopäätökset.
---
Tämä tutkimus on hieman vaikeaselkoinen tilastotieteellinen tutkimus. Ilman tilastotieteen alan tuntemista menetelmän ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Ainakin näin kävi minulle. Tulokset on kuitenkin selitetty hyvin, joten niiden ymmärtämisessä ongelmia ei ollut.
Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tämän tutkimuksen menetelmänä käytettiin statistista analyysiä, joka on tilastotieteellinen menetelmä. Vastaukset jaettiin fb-käyttäjien ryhmään ja ei-käyttäjien ryhmään. Vastaukset laskettiin ja niitä verrattiin Manova-testillä toisiinsa. Manova on monimuuttujavarianssianalyysi, jossa tutkitaan laatueroasteikollisten selittävien muuttujien ja mitta-asteikollisten selitettävien muuttujien keskinäistä riippuvuutta. Manova-testin avulla käytiin läpi kaikki tutkimuksen kohteet eli viisi suurta tekijää (ekstroversio, miellyttävyys, tunnollisuus, neuroottisuus ja avoimuus), narsistisuus, ujous ja yksinäisyys. Lisäksi tarkasteltiin muuttujien kovariansseja ja korrelaatioita. Lopuksi käytettiin myös faktorianalyysiä Varimax-rotaatiolla, jotta tulokseksi saadut faktorit olisivat helposti tulkittavissa.
----
Tämäkin tutkimus on tilastotieteellinen tutkimus. Menetelmä oli tässäkin mielestäni vaikeaselkoinen, mutta jollakin tavalla paremmin hahmotettavissa kuin esimerkiksi tutkimuksissa Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior ja Face-ism on Facebook.
Lopuksi:
Kaikki nämä viisi tutkimusta ovat tilastotieteellisiä tutkimuksia. Menetelmät ymmärtäisi huomattavasti paremmin, jos tuntisi tilastotiedettä. Vaikka aineiston keruussa käytetyt menetelmät poikkesivat jonkin verran toisistaan, analysoinnin menetelmät olivat pääosiltaan melko samanlaisia näissä tutkimuksissa. Menetelmät oli kaikissa tutkimuksissa aika huonosti selitetty. Tutkimuksissa oli käytetty lisäksi erilaisia testejä ja vertailuja, joita niitäkään ei lukijalle ollut kovin hyvin selitetty ja siksi jouduinkin hakemaan lisätietoa näihin internetistä. Tutkimuksissa käytetyistä testeistä esille nousivat parhaiten t-testi ja Anova-testi. Niiden sanotaankin olevan suosituimmat tilastolliset testit. – Määrällisyys hallitsi siis kaikkia tutkimuksia vahvasti. Vaikka menetelmien ja erilaisten tilastollisten testien ymmärtäminen olikin vaikeaa, tulokset oli esitetty mielestäni hyvin sanallisessa muodossa.
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
tiistai 10. toukokuuta 2011
Suomalaislapset valehtelevat ikänsä...
...päästäkseen Facebookiin.
Huhtikuussa 2011 julkaistu London School of Economicsin tutkimus EU Kids Online: Social networking, age and privacy kertoo, että sosiaalisen median ikärajoitukset eivät toimi. Tutkimuksessa tutkittiin 25 142 satunnaisotannalla valittua eurooppalaista lasta ja nuorta 25 Euroopan maassa. Lapsen tai nuoren ohella tutkimukseen osallistui myös jompi kumpi tämän vanhemmista.
Tutkimuksen avulla selvisi, että 9–12-vuotiaista eurooppalaisnuorista 38 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Näistä joka viidennellä on tunnus Facebookissa, vaikka alaikäraja tilin luomiselle on 13 vuotta. Tunnuksen luomiseksi lasten pitää valehdella ikänsä. Suomessa luvut ovat vielä korkeampia. Tutkimuksesta selviää, että 46 prosentilla 9–12-vuotiaista on tili sosiaalisessa mediassa. Näistä 34 prosenttia on Facebook-käyttäjiä. Tulosten pohjalta tehtiin ehdotus, jonka mukaan sosiaalisen median ikärajat tulisi poistaa ja korvata lapsitileillä.
Tässä on mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimus, jolla voi olla seurauksia. On huolestuttavaa, että jopa alle 10-vuotiaat lapset rekisteröityvät Facebookiin. Verkossa käyttäytyminen, yksityisyysasetusten asettaminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita, jotka eivät voi olla hallussa vielä tuon ikäisillä lapsilla. Tutkimuksesta selviääkin, että neljännes eurooppalaislapsista ja -nuorista oli tehnyt profiileistaan täysin julkisia, jolloin tilapäivitykset ja kiinnostuksen kohteet ovat kenen tahansa nähtävillä. Suomessa luvut olivat 9–12-vuotiailla 21 prosenttia ja 13–16-vuotiailla 27 prosenttia. Suomalaisista 9–12-vuotiaista 11 prosentia ja 13–16-vuotiaista 7 prosenttia kertoi myös profiilissaan osoitteensa tai puhelinnumeronsa.
Tämä tutkimus poikkeaa tyypillisistä fb-tutkimuksista siinä, että kohteena ovat lapset (ei opiskelijat), tutkimusmaina ovat eurooppalaiset maat (ei Yhdysvallat) ja mukana oli yli 25 000 lasta (usein tutkittava joukko jää vain muutamiin satoihin).
Lähde: Digitoday 20.4.2011
Tutkimus: Social networking, age and privacy (aukeaa pdf-muodossa)
Lisätietoa tutkimuksesta: EU Kids Online
Lisämateriaalia: Lasten fb-profiileista on keskustelua monilla keskustelupalstoilla, tässä yksi viestiketju aloitettu 26.10.2009 ja vastauksia on 313 kpl: 10-vuotias ja facebook
ja uutinen 24.3.2011 Facebook potkii kymmeniätuhansia lapsia pihalle palvelustaan
Mitä mieltä sinä olet lapsista Facebookissa? Tiedätkö ketään lasta, joka käyttää Fb:a alaikäisenä?
Huhtikuussa 2011 julkaistu London School of Economicsin tutkimus EU Kids Online: Social networking, age and privacy kertoo, että sosiaalisen median ikärajoitukset eivät toimi. Tutkimuksessa tutkittiin 25 142 satunnaisotannalla valittua eurooppalaista lasta ja nuorta 25 Euroopan maassa. Lapsen tai nuoren ohella tutkimukseen osallistui myös jompi kumpi tämän vanhemmista.
Tutkimuksen avulla selvisi, että 9–12-vuotiaista eurooppalaisnuorista 38 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. Näistä joka viidennellä on tunnus Facebookissa, vaikka alaikäraja tilin luomiselle on 13 vuotta. Tunnuksen luomiseksi lasten pitää valehdella ikänsä. Suomessa luvut ovat vielä korkeampia. Tutkimuksesta selviää, että 46 prosentilla 9–12-vuotiaista on tili sosiaalisessa mediassa. Näistä 34 prosenttia on Facebook-käyttäjiä. Tulosten pohjalta tehtiin ehdotus, jonka mukaan sosiaalisen median ikärajat tulisi poistaa ja korvata lapsitileillä.
Tässä on mielenkiintoinen ja ajankohtainen tutkimus, jolla voi olla seurauksia. On huolestuttavaa, että jopa alle 10-vuotiaat lapset rekisteröityvät Facebookiin. Verkossa käyttäytyminen, yksityisyysasetusten asettaminen ja itsensä suojeleminen ovat tärkeitä asioita, jotka eivät voi olla hallussa vielä tuon ikäisillä lapsilla. Tutkimuksesta selviääkin, että neljännes eurooppalaislapsista ja -nuorista oli tehnyt profiileistaan täysin julkisia, jolloin tilapäivitykset ja kiinnostuksen kohteet ovat kenen tahansa nähtävillä. Suomessa luvut olivat 9–12-vuotiailla 21 prosenttia ja 13–16-vuotiailla 27 prosenttia. Suomalaisista 9–12-vuotiaista 11 prosentia ja 13–16-vuotiaista 7 prosenttia kertoi myös profiilissaan osoitteensa tai puhelinnumeronsa.
Tämä tutkimus poikkeaa tyypillisistä fb-tutkimuksista siinä, että kohteena ovat lapset (ei opiskelijat), tutkimusmaina ovat eurooppalaiset maat (ei Yhdysvallat) ja mukana oli yli 25 000 lasta (usein tutkittava joukko jää vain muutamiin satoihin).
Lähde: Digitoday 20.4.2011
Tutkimus: Social networking, age and privacy (aukeaa pdf-muodossa)
Lisätietoa tutkimuksesta: EU Kids Online
Lisämateriaalia: Lasten fb-profiileista on keskustelua monilla keskustelupalstoilla, tässä yksi viestiketju aloitettu 26.10.2009 ja vastauksia on 313 kpl: 10-vuotias ja facebook
ja uutinen 24.3.2011 Facebook potkii kymmeniätuhansia lapsia pihalle palvelustaan
Mitä mieltä sinä olet lapsista Facebookissa? Tiedätkö ketään lasta, joka käyttää Fb:a alaikäisenä?
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Eveliinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot
Esittelen valitsemieni tutkimusten aineistot:
Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-kyselyllä, joka tehtiin keväällä 2007. Siihen osallistui 119 college-opiskelijaa isosta keskilännen yliopistosta Yhdysvalloista. Lisäksi näiden opiskelijoiden joukosta valittiin 8 opiskelijaa (kuusi tyttöä, kaksi poikaa) osallistumaan kasvotusten tapahtuvaan haastatteluun, joka tapahtui kesäkuussa 2007. Nämä opiskelijat valittiin internet-kyselyn vastausten perusteella systemaattisesti. Internet-kyselylomake sisälsi 36 monivalintakysymystä. Alustavien Facebook-kysymysten jälkeen lomakkeella kysyttiin asioita liittyen yksityisyysasetuksiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi että ovatko he tietoisia Facebookin yksityisyysasetuksista, ovatko he suojanneet profiilinsa ja jos ovat, miten. Lisäksi kyselyssä kysyttiin Facebook-kavereista: niiden määrästä ja siitä, minkälainen suhde vastaajalla on näihin kavereihin, sekä minkälaisia kavereita he hyväksyvät kavereikseen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia Facebookin potentiaalisista riskeistä, kuten esimerkiksi ahdistelu, vainoaminen, juorut jne.
----
Tutkimuksessa on käytetty mielestäni hyvin perinteistä tapaa hankkia aineisto, mutta tuo lisähaastattelu tuo painoarvoa aineiston luotettavuudelle. Ei ole haluttu pärjätä pelkästään internet-kyselyllä.-----
Tässä aineistonkeruu on mielestäni suoritettu mahdollisimman halvasti tutkimalla vain niitä profiileja, joihin pääsee, ja joiden kautta näkyy myös kaverilista. Profiilikuvien tutkiminen vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta aiheelta. Plussaa myös laajasta ikäskaalasta. Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549. Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-pohjaisella menetelmällä. Tutkimukseen osallistui 153 opiskelijaa keskilännen isosta yliopistosta Yhdysvalloista. Vastineeksi vastauksistaan he saivat kurssipisteet. Osallistujat saivat internet-osoitteen nettisivulle, jossa oli elektronisen viestinnän materiaalia ohjeineen. Vastaajat tutustuivat mm. Facebook-käyttäjän profiiliin, chat- ja sähköpostiviesteihin. Heidän piti näkemänsä perusteella tehdä päätelmiä siitä, millainen henkilö on kyseessä. Kaikki vastaajat siis ohjattiin Facebook-malliin, josta satunnaisesti ohjelma valitsi viidestä mallivaihtoehdosta vastaajan nähtäväksi yhden. Vastaajan piti tutkia malliprofiilia niin kauan, että hän pystyi muodostamaan mielipiteen profiilin omistajasta. Erityisesti huomiota piti kiinnittää profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen. Tämän jälkeen vastaaja avasi linkistä kysymykset, joita olivat perustiedot kuten ikä, sukupuoli ja college-vuosi, ja lisäksi tietoa käsittäen Facebookia kuten käytön määrä, kavereiden määrä jne. Tästä karsittiin pois ne vastaajat, joilla ei ollut Facebook-profiilia tai jotka vastasivat hyvin poikkeavilla tavoilla esimerkiksi kavereiden määrään. Näin lopulta jäi jäljelle 132 vastausta.
----------
Tämän tutkimuksen aineistonhankintamenetelmä oli hyvin mielenkiintoinen ja yllättävä. Kun lähdin lukemaan tekstiä, ajattelin automaattisesti, että tässäkin tutkimuksessa on käytetty kyselylomaketta aineiston hankinnassa. Tutkimuksen internet-pohjainen menetelmä on varmasti vaatinut paljon esivalmisteluja ja työtä. Tokihan profiilimallit on otettu Facebookista, mutta kaikki ohjeistus, linkit, viidestä mallista yhden arpominen jne. kuulostaa työläältä. Tutkimus vaikuttaa massiiviselta. Tutkimushan olisi voitu suorittaa ehkä helpommin ja yksinkertaisemminkin kyselylomakkeella (survey-tutkimuksella), mutta käytännön menetelmä voi kyllä olla huomattavasti parempi, ja tuo vaihtelevuutta tutkimusten joukkoon. Näin vastaaja pääsee näkemään ja tutkimaan suoraan Facebook-profiilia ja huomaa tätä kautta varmasti enemmän asioita kuin jos kyseessä olisi pelkkä kyselylomake. ---
Tutkimus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja huolellisesti tehdyltä. Tuloksista saisi laajemmat tietenkin lisäämällä osallistujien määrää ja ottamalla mukaan muitakin yliopistoja tai muita käyttäjiä opiskelijoiden ulkopuolelta.----
Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tutkimus. Plussaa tutkimuksessa on osallistujien laaja ikäskaala, koska suurin osa tutkimuksista keskittyy opiskelijoihin. Tässä maa ja osallistujien ikä tuovat mielestäni uusia tuulia Facebook-tutkimukseen. Näistä viidestä tutkimuksesta mielestäni parhaiten esille nousevat Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008) aineistonkeruumenetelmän erikoisuudella, Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior (2011) tarkkuudella ja erilaisen aiheen valinnalla sekä Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage (2011) uudella maalla (Yhdysvaltojen sijaan Australia), suurella osallistujamäärällä ja laajalla ikäskaalalla. Yleisesti ottaen aineistonkeruussa suosittua näkyy kuitenkin olevan internet-kysely ja opiskelijat.
Mikä tutkimus kuulostaa sinun mielestäsi parhaimmalta?
maanantai 2. toukokuuta 2011
Facebookin uusi mainostila
Löysin mielenkiintoisen artikkelin The New York Times:ista koskien Facebookia ja mainontaa. Facebook on kehittänyt nettisivun, jossa mainostajat voivat esitellä töitään ja jossa Facebook isännöi live- tapahtumia mainostajille.
Aikaisemmin mainostajat ovat mainostaneet sivun oikeassa reunassa olevassa palkissa, mainosyksikössä Nyt on kehitetty uusi yksikkö, jonka ulkonäkö ja tarkemmat toiminnot ovat vielä pimennossa. Yksikön perustoiminto on kuitenkin selvillä, sen avulla mainostajat voivat kysellä käyttäjiltä asioita mainosten avulla ja käyttäjät voivat kirjoittaa vastauksen. Mainostajien omat vastaukset ilmestyvät käyttäjien uutissyöttöön.
Suomalaisen yhtiön Hasan & Partnersin Kiasman nykytaiteen museon -mainoskampanja on näkynyt sivuston keskipisteenä. Kampanjan tavoitteena oli kertoa että taiteen tekemiseen ei tarvita taiteilijaa. Kampanja herättikin paljon huomiota ja Facebookin käyttäjätkin pääsivät mukaan tekemään omia taideteoksiaan.
Toimivatko mielestänne mainostajien sivut Facebookissa? Siellähän voi käydä "tykkäämässä" sivusta ja osallistua kilpailuihin jne. Ärsyttävätkö mainokset sinua? Mitä sinun mielestäsi mainostajat voisivat tehdä paremmin? Kuulostaako uusi mainosalue hyvältä?
Käy lukemassa uutinen:
Melinan tutkimukset osa 1: tutkimusaiheet
Valitsemani viisi tutkimusta jotka liittyvät aiheeseen Facebook ovat
Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan selville empiirisen tutkimuksen avulla kuinka Facebookin alkuperäiset käyttäjät, eli yliopisto-opiskelijat näkevät yritysten PR toiminnan ja mainostamisen Facebookissa. Artikkeli tutki kyselyn ja ryhmäkeskustelujen avulla kuinka yritykset voisivat kunnioittaa samalla Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria.
Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa, eli liittyykö se kuva, minkä he haluavat antaa toisille itsestään, siihen millaisia postauksia he lähettävät Facebookissa sivuilleen. Tutkimuksessa tehtiin kysely, joka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen.
DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010) Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Tietoa on kerätty Keskilännen yliopistoa käyvien Kaukaasian-amerikkalaisten, Afrikan-amerikkalaisten ja Aasialaisten Facebook- sivuilta. Tutkimuksessa saatiin selville että kulttuuri vaikuttaa merkittävästi psykologisten kommunikoinnissa, yksilöllistävässä tiedon annossa sekä itseä kuvaavan tieon antamisessa. Aasialaiset ja länsimaalaiset ymmärtävät itensä eri tavalla suhteessa muihin. Länsimaalaiset näkevät itsensä itsenäisinä verrattuna muihin kun taas aasialaiset näkevät itsensä suhteessa muihin.
Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’ Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Tutkimuksessa otettiin selvää kuinka opiskelijoiden sosiaalisiin suhteisiin vaikutti se, että he kirjautuvat Facebookiin ennen kuin he aloittavat opiskelun yliopistossa. Saatiin selville että Facebookia käytettiin ystävien saamiseen ja yhteyksien pitämiseen kotiin. Facebook toimi sosiaalisena ”liimana” opiskelijoiden kesken. Facebookia käytettiin myös epäsuorasti opiskeluun.
Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford (2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Artikkeli tutkii teoreettisen kaavan avulla kommunikointia tiettyjen Facebook -ystävien kesken. Mitkä asiat motivoivat Facebookin käyttäjiä itsensä julkituomiseen ja sosiaalisiin suhteisiin erillisenä mutta osaltaan toisiinsa liittyen. Tutkimuksessa käytettiin myös käyttäjien postauksia ja sosiaalisia suhteita ennakoimaan Facebookin käyttötarkoitusta tietyissä ihmissuhteissa. Itsensä julkituominen Facebookissa siis ennakoi sosiaalisia suhteita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)