Eveliinan tutkimukset osa 2: tutkimusaineistot

Esittelen valitsemieni tutkimusten aineistot:

Debatin, Bernhard, Jenette P. Lovejoy, Ann-Kathrin Horn & Brittany N. Hughes (2009). Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences. Journal of Computer-Mediated Communication 15. 83-108. Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-kyselyllä, joka tehtiin keväällä 2007. Siihen osallistui 119 college-opiskelijaa isosta keskilännen yliopistosta Yhdysvalloista. Lisäksi näiden opiskelijoiden joukosta valittiin 8 opiskelijaa (kuusi tyttöä, kaksi poikaa) osallistumaan kasvotusten tapahtuvaan haastatteluun, joka tapahtui kesäkuussa 2007. Nämä opiskelijat valittiin internet-kyselyn vastausten perusteella systemaattisesti. Internet-kyselylomake sisälsi 36 monivalintakysymystä. Alustavien Facebook-kysymysten jälkeen lomakkeella kysyttiin asioita liittyen yksityisyysasetuksiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi että ovatko he tietoisia Facebookin yksityisyysasetuksista, ovatko he suojanneet profiilinsa ja jos ovat, miten. Lisäksi kyselyssä kysyttiin Facebook-kavereista: niiden määrästä ja siitä, minkälainen suhde vastaajalla on näihin kavereihin, sekä minkälaisia kavereita he hyväksyvät kavereikseen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia Facebookin potentiaalisista riskeistä, kuten esimerkiksi ahdistelu, vainoaminen, juorut jne.

----

Tutkimuksessa on käytetty mielestäni hyvin perinteistä tapaa hankkia aineisto, mutta tuo lisähaastattelu tuo painoarvoa aineiston luotettavuudelle. Ei ole haluttu pärjätä pelkästään internet-kyselyllä.

Reichart, Lauren & Skye Cooley (2009). Face-ism on Facebook: An Analysis of Self-Inflicted Face-ism in Online Profile Pictures. International Communication Association Conference. 1-25. Tutkimuksessa tutkittiin 584 profiilia Facebookista. Jotta tämä oli mahdollista, tutkijat tarkastelivat profiileja vain niiltä käyttäjiltä, jotka asuvat tai olivat asuneet Louisianassa ja Alabamassa. Rajoitukset profiileissa tekivät sattumanvaraisuuden mahdottomaksi ja siksi tutkijat käyttivätkin näkemiään kaverimääriä ja niiden listausta hyväkseen. Näistä profiilit jaoteltiin nuoriin käyttäjiin (alle 21v), aikuisiin käyttäjiin (22-44v) ja vanhempiin käyttäjiin (45v+). Sitten tutkijat tarkastelivat kuvia niin, että vain kuvat joissa esiintyi yksi henkilö, valittiin mukaan (luonto-, eläin- jne. kuvat jätettiin pois). Lisäksi tutkimatta jätettiin kuvat, joissa tapahtui jotain: esim. jos henkilö pelaa kuvassa jääkiekkoa, kuvaa ei otettu mukaan. Tutkimuksen ulkopuolelle jäivät myös julkisuuden henkilöiden tai yritysten Fb-sivut.

-----

Tässä aineistonkeruu on mielestäni suoritettu mahdollisimman halvasti tutkimalla vain niitä profiileja, joihin pääsee, ja joiden kautta näkyy myös kaverilista. Profiilikuvien tutkiminen vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta aiheelta. Plussaa myös laajasta ikäskaalasta. 

Tom Tong, Stephanie, Brandon Van Der Heide, Lindsey Langwell & Joseph B. Walther (2008). Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook. Journal of Computer-Mediated Communication13. 531-549.  Tässä tutkimuksessa aineisto hankittiin internet-pohjaisella menetelmällä. Tutkimukseen osallistui 153 opiskelijaa keskilännen isosta yliopistosta Yhdysvalloista. Vastineeksi vastauksistaan he saivat kurssipisteet. Osallistujat saivat internet-osoitteen nettisivulle, jossa oli elektronisen viestinnän materiaalia ohjeineen. Vastaajat tutustuivat mm. Facebook-käyttäjän profiiliin, chat- ja sähköpostiviesteihin. Heidän piti näkemänsä perusteella tehdä päätelmiä siitä, millainen henkilö on kyseessä. Kaikki vastaajat siis ohjattiin Facebook-malliin, josta satunnaisesti ohjelma valitsi viidestä mallivaihtoehdosta vastaajan nähtäväksi yhden. Vastaajan piti tutkia malliprofiilia niin kauan, että hän pystyi muodostamaan mielipiteen profiilin omistajasta. Erityisesti huomiota piti kiinnittää profiilin omistajan fyysiseen ja sosiaaliseen viehätykseen. Tämän jälkeen vastaaja avasi linkistä kysymykset, joita olivat perustiedot kuten ikä, sukupuoli ja college-vuosi, ja lisäksi tietoa käsittäen Facebookia kuten käytön määrä, kavereiden määrä jne. Tästä karsittiin pois ne vastaajat, joilla ei ollut Facebook-profiilia tai jotka vastasivat hyvin poikkeavilla tavoilla esimerkiksi kavereiden määrään. Näin lopulta jäi jäljelle 132 vastausta.

----------

Tämän tutkimuksen aineistonhankintamenetelmä oli hyvin mielenkiintoinen ja yllättävä. Kun lähdin lukemaan tekstiä, ajattelin automaattisesti, että tässäkin tutkimuksessa on käytetty kyselylomaketta aineiston hankinnassa. Tutkimuksen internet-pohjainen menetelmä on varmasti vaatinut paljon esivalmisteluja ja työtä. Tokihan profiilimallit on otettu Facebookista, mutta kaikki ohjeistus, linkit, viidestä mallista yhden arpominen jne. kuulostaa työläältä. Tutkimus vaikuttaa massiiviselta. Tutkimushan olisi voitu suorittaa ehkä helpommin ja yksinkertaisemminkin kyselylomakkeella (survey-tutkimuksella), mutta käytännön menetelmä voi kyllä olla huomattavasti parempi, ja tuo vaihtelevuutta tutkimusten joukkoon. Näin vastaaja pääsee näkemään ja tutkimaan suoraan Facebook-profiilia ja huomaa tätä kautta varmasti enemmän asioita kuin jos kyseessä olisi pelkkä kyselylomake.

Stefanone, Michael A., Derek Lackaff & Devan Rosen (2011). Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior. Cyperpsychology, Behavior and Social Networking. Volume 14, 1-2. 41-49.  Tutkimusta edelsi pilottitutkimus, jonka tarkoituksena oli testata käytettävää menetelmää. Varsinainen tutkimus tehtiin internet-kyselyllä, johon osallistui 311 yliopisto-opiskelijaa. Opiskelijat valittiin viestinnän peruskursseilta ja he saivat osallistumisesta kurssipisteet. Kyselyssä kysyttiin esim. internetissä vietettävän ajan pituutta, Facebook-asioita kuten esim. kavereiden määrää ja sitä, kuinka moni näistä kavereista on sellaisia, joita käyttäjä ei ole koskaan tavannut kasvotusten. Käyttäjiä pyydettiin myös kertomaan, kuinka monta kuvaa heistä on omissa profiileissaan.

---

Tutkimus vaikuttaa mielenkiintoiselta ja huolellisesti tehdyltä. Tuloksista saisi laajemmat tietenkin lisäämällä osallistujien määrää ja ottamalla mukaan muitakin yliopistoja tai muita käyttäjiä opiskelijoiden ulkopuolelta.

Tracii, Ryan & Sophia Xenos (2011). Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage. Computers in Human Behavior 28. Tähän tutkimukseen valittiin 1324 osallistujaa. Aluksi mukaan ilmoittautui 1635 australialaista, mutta osa epäonnistui internet-kyselyn suorittamisessa. Jotta otos olisi täsmännyt Australian Facebook-käyttäjien keskiarvoon, mukaan otettiin 18–44 -vuotiaita kansalaisia. Lopullisista 1324 osallistujasta 1158 oli Fb:n käyttäjiä ja 166 ei ollut. Aineisto kerättiin internet-kyselyllä, jossa oli 124 kysymystä. Perustietojen lisäksi kyselyssä selvitettiin persoonallisuutta ja luonteenpiirteitä (Big Five, ujous, narsismi, yksinäisyys) sekä Facebookin käyttöä. Kyselyn täyttämisen jälkeen osallistuja sai saman tien tulokset ja palautteen, kuten esim. ”Olet ystävillinen, hellä ja rakastettava ihminen. Sinulla on paljon energiaa, ja olet yleensä optimistinen” tai ”Olet melko sisäänpäinkääntynyt ja tykkäät viettää aikaa yksin”.

----

Mielestäni tämä on mielenkiintoinen tutkimus. Plussaa tutkimuksessa on osallistujien laaja ikäskaala, koska suurin osa tutkimuksista keskittyy opiskelijoihin. Tässä maa ja osallistujien ikä tuovat mielestäni uusia tuulia Facebook-tutkimukseen.

Lopuksi:

Näistä viidestä tutkimuksesta mielestäni parhaiten esille nousevat Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008) aineistonkeruumenetelmän erikoisuudella, Contingencies of Self-Worth and Social-Networking-Site Behavior (2011) tarkkuudella ja erilaisen aiheen valinnalla sekä Who uses Facebook? An investigation into the relationship between the Big Five, shyness, narcissism, loneliness, and Facebook usage (2011) uudella maalla (Yhdysvaltojen sijaan Australia), suurella osallistujamäärällä ja laajalla ikäskaalalla. Yleisesti ottaen aineistonkeruussa suosittua näkyy kuitenkin olevan internet-kysely ja opiskelijat.

Mikä tutkimus kuulostaa sinun mielestäsi parhaimmalta?

Facebookin uusi mainostila

Löysin mielenkiintoisen artikkelin The New York Times:ista koskien Facebookia ja mainontaa. Facebook on kehittänyt nettisivun, jossa mainostajat voivat esitellä töitään ja jossa Facebook isännöi live- tapahtumia mainostajille.

Aikaisemmin mainostajat ovat mainostaneet sivun oikeassa reunassa olevassa palkissa, mainosyksikössä Nyt on kehitetty uusi yksikkö, jonka ulkonäkö ja tarkemmat toiminnot ovat vielä pimennossa. Yksikön perustoiminto on kuitenkin selvillä, sen avulla mainostajat voivat kysellä käyttäjiltä asioita mainosten avulla ja käyttäjät voivat kirjoittaa vastauksen. Mainostajien omat vastaukset ilmestyvät käyttäjien uutissyöttöön.

Suomalaisen yhtiön Hasan & Partnersin Kiasman nykytaiteen museon -mainoskampanja on näkynyt sivuston keskipisteenä. Kampanjan tavoitteena oli kertoa että taiteen tekemiseen ei tarvita taiteilijaa. Kampanja herättikin paljon huomiota ja Facebookin käyttäjätkin pääsivät mukaan tekemään omia taideteoksiaan.

Toimivatko mielestänne mainostajien sivut Facebookissa? Siellähän voi käydä "tykkäämässä" sivusta ja osallistua kilpailuihin jne. Ärsyttävätkö mainokset sinua? Mitä sinun mielestäsi mainostajat voisivat tehdä paremmin? Kuulostaako uusi mainosalue hyvältä?

Käy lukemassa uutinen:

http://www.nytimes.com/2011/04/27/business/media/27adco.html?_r=1&adxnnl=1&ref=facebookinc&adxnnlx=1303923641-hYMaSFP0dkm4XsrLODHSuQ

Melinan tutkimukset osa 1: tutkimusaiheet

Valitsemani viisi tutkimusta jotka liittyvät aiheeseen Facebook ovat

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Tutkimuksessa pyrittiin ottamaan selville empiirisen tutkimuksen avulla kuinka Facebookin alkuperäiset käyttäjät, eli yliopisto-opiskelijat näkevät yritysten PR toiminnan ja mainostamisen Facebookissa. Artikkeli tutki kyselyn ja ryhmäkeskustelujen avulla kuinka yritykset voisivat kunnioittaa samalla Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa, eli liittyykö se kuva, minkä he haluavat antaa toisille itsestään, siihen millaisia postauksia he lähettävät Facebookissa sivuilleen. Tutkimuksessa tehtiin kysely, joka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen.

DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010) Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Tietoa on kerätty Keskilännen yliopistoa käyvien Kaukaasian-amerikkalaisten, Afrikan-amerikkalaisten ja Aasialaisten Facebook- sivuilta. Tutkimuksessa saatiin selville että kulttuuri vaikuttaa merkittävästi psykologisten kommunikoinnissa, yksilöllistävässä tiedon annossa sekä itseä kuvaavan tieon antamisessa. Aasialaiset ja länsimaalaiset ymmärtävät itensä eri tavalla suhteessa muihin. Länsimaalaiset näkevät itsensä itsenäisinä verrattuna muihin kun taas aasialaiset näkevät itsensä suhteessa muihin.

Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’ Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Tutkimuksessa otettiin selvää kuinka opiskelijoiden sosiaalisiin suhteisiin vaikutti se, että he kirjautuvat Facebookiin ennen kuin he aloittavat opiskelun yliopistossa. Saatiin selville että Facebookia käytettiin ystävien saamiseen ja yhteyksien pitämiseen kotiin. Facebook toimi sosiaalisena ”liimana” opiskelijoiden kesken. Facebookia käytettiin myös epäsuorasti opiskeluun.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford (2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Artikkeli tutkii teoreettisen kaavan avulla kommunikointia tiettyjen Facebook -ystävien kesken. Mitkä asiat motivoivat Facebookin käyttäjiä itsensä julkituomiseen ja sosiaalisiin suhteisiin erillisenä mutta osaltaan toisiinsa liittyen. Tutkimuksessa käytettiin myös käyttäjien postauksia ja sosiaalisia suhteita ennakoimaan Facebookin käyttötarkoitusta tietyissä ihmissuhteissa. Itsensä julkituominen Facebookissa siis ennakoi sosiaalisia suhteita.

Social Inbox

Haluan nostaa esille merkittävän muutoksen, jota on kaavailtu Facebookiin.
Viime marraskuussa julkaistu tiedote Facebookin postilaatikon uudistumisesta ei vielä ole edennyt näkyviin muutoksiin käyttäjien profiileissa (ainakaan täällä Suomessa). Nähtäväksi jää, millainen muutos on tulossa ja milloin se tapahtuu. Kyseessähän on fb:n suunnittelema sosiaalinen postilaatikko: kokonaisvaltainen kommunikointijärjestelmä, joka yhdistää monta eri viestintävälinettä, kuten esim. sähköpostin, kännykän ja erilaiset chat-toiminnot.

Suomen Kuvalehden jutussa (17.11.2010) kerrotaan, että "Facebookin eduksi mainitaan usein se, kuinka helppoa on pitää yhteyttä sellaisiin ihmisiin, joihin ei kenties muilla tavoin tulisi pidettyä yhteyttä lainkaan". Tästä olen itsekin samaa mieltä. Minulla on paljon kavereita esim. ulkomailla (vaihto-opintojeni vuoksi), joihin on kätevä pitää yhteyttä fb:n kautta. Myös sukulaisiin ja entisiin koulukavereihin on näppärä pitää yhteyttä fb:n kautta. Muuten varmaan yhteydenpito olisi olematonta. Jutussa kirjoitetaan vielä, että "toisaalta kommunikointi kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa ei ole ollut Facebookin yleisin käyttötarkoitus - tärkeimpien henkilöiden kanssa puhutaan mieluummin puhelimessa, kasvokkain tai tekstiviestin välityksellä". Tämän uuden sosiaalisen postilaatikon avulla haetaan sitä, että käyttäjät innostuisivat kommunikoimaan myös läheisten ihmisten kanssa Facebookin kautta. Lue koko juttu Facebook haluaa arjen viestikeskukseksi - niputtaa tekstarit, sähköpostin ja pikaviestit. Myös epävirallisessa fb-blogissa käydään läpi uudistusta Facebook Social Inbox: Always-On Messaging With People You Care About. Facebookin sivuilla on karkea yhteenveto postilaatikon ominaisuuksista The new messages. Ja tässä myös Facebook blogin oma kirjoitus aiheesta See the Messages that Matter ja käyttäjien kommentteja sivun lopussa. Jotkut käyttäjät eivät halua uutta postilaatikkoa, koska haluavat pitää eri viestintävälineet toisistaan erillään, jotkut odottavat uudistusta kärsimättömänä nähdäkseen, mitä se pitää sisällään, ja jotkut näkevät, että siinä on hyviä ja huonoja puolia ja toivovat, että käyttäjät itse saisivat valita, ottavatko uudistuksen käyttöön vai eivät.

Mitä mieltä sinä olet sosiaalisesta postilaatikosta, kuulostaako uudistus hyvältä?

--------------------------
EDIT: Kun kirjauduin tänä iltana (28.4.) Facebookiin, se ilmoitti postilaatikko-uudistuksesta! (miten sattuikin samana päivänä kun kirjoitin yllä olevan postauksen!) Sain valita oman sähköpostiosoitteen, joka on @facebook.com -päätteinen. Huomasin heti alkuun, että normaali viesti (jonka kirjoittaa postilaatikon kautta) on samalla chat-viesti eli voi valita kumpaa tapaa käyttää kun tulos on kuitenkin sama. Lisäksi testasin tuon sähköpostiosoitteen toimivuutta: gmailista lähettämäni oikea sähköpostiviesti saapui facebookissa viestikansiooni ja pystyin vastaamaan sieltä käsin takaisin viestiin eli vastausviesti näkyi gmail-sähköpostilaatikossani. Homma siis toimii. Tämä on mielestäni näppärä uudistus.
Ilmeisesti postilaatikko-uudistus tapahtuu käyttäjille eri aikoihin, koska joillakin kavereistani tämä on ollut muutaman päivän, kun taas joillakin tätä ei vielä ole. Minulle tuli siis tänä iltana.
Miten sinulla, onko uusi postilaatikko käytössä?

Tässä pari ottamaani kuvakaappausta muutoksesta

Hyvää päivää, mitä kuuluu?

Löysin mielenkiintoisen artikkelin sosiaalisesta mediasta, jossa käsitellään muiden lisäksi myös hieman Facebookia. Kirjoittajalla on hyviä ajatuksia ja huomioita artikkelissaan yleisesti sosiaalisesta mediasta ja sen historiasta. Esim. päiväkirjojen uusi, sähköinen muoto ovat blogit. Kirjoittaja miettii, onko Facebook muistuma muistokirjoista...ja jos onkin, se on myös paljon enemmän: se on yhteisöllisyyttä, verkostoitumista, vaikuttamista.. Kirjoittaja pohtii sitäkin, onko Facebook tarkoitettu vain "hyvää päivää, mitä kuuluu" -viestintään, jossa kanssakäyminen tapahtuu suurimmaksi osaksi vain puolituttujen kesken. Facebookia voi kirjoittajan mielestä verrata cocktail-tilaisuuteen tai kadulla tai muualla satunnaisesti tapahtuvaan tapaamiseen. "Seurasta ja tilanteesta riippuen keskustellaan joko maailmaa syleilevistä asioista tai harrastetaan smalltalkia."

Jos artikkeli kiinnostaa, se on saatavilla rajoitetusti (lukemaan pääsee yliopiston sähköpostitunnuksilla): 
Viherä, Marja-Liisa (2009). Sosiaalisen median haasteita: mitä uutta, mitä vanhaa? Futura 28, 2. 52-68.

Millainen paikka Facebook on sinun mielestäsi? 

Ystävyys Facebookissa

Otan vielä esille yhden valitsemani tutkimuksen aiheen eli Too Much of a Good Thing? The Relationship Between Number of Friends and Interpersonal Impressions on Facebook (2008). Tutkimuksessa selvitettiin kaverimäärän ja käyttäjän viehätyksen suhdetta toisiinsa kuten aikaisemmin jo kerroinkin.

Löysin Suomen Kuvalehden artikkelin (27.7.2009) Facebook muuttaa ystävyyttä, jossa kerrotaan miten Fb mullistaa ystävyyssuhteita, koska internet voi artikkelin lähteen mukaan mahdollistaa suuremman määrän tuttavia kuin perinteisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Käyttäjillä on keskimäärin 120 ystävää palvelussa, mutta on myös niitä, joilla on esimerkiksi jopa 500 ystävää. Vaikka artikkeli on kirjoitettu 2009, on se mielestäni vielä ajantasalla, joskin joiltain osin tieto on vanhentunutta. Olen samaa mieltä siitä, että Fb voi vahvistaa heikkoja (puolituttuja) ystävyyssuhteita kuten artikkelissa mainitaan. Ystävyys voi vahvistua kun puolitutut kaverit huomaavat jakavansa esim. samat kiinnostuksen kohteet tai harrastukset. Fb.n hyvinä puolina voi mainita artikkelissakin esille tulevan asian entisistä koulukavereista tai lapsuudenystävistä, jotka voivat linkittyä uudelleen Fb:n kautta, ja seurata toistensa elämää ja ajatuksia siellä. Vaikka Fb-ystäviä olisikin satoja, todellisten ystävien lukumäärän voi varmaankin laskea kahden (tai vain yhden) käden sormilla. Ne ovat niitä ystäviä, joille oikeasti uskoudutaan ja joiden kanssa oikeastikin ollaan tekemisissä virtuaalisen maailman ulkopuolella.

Mitä ajatuksia Facebook-ystävyys herättää sinussa?

Käyttäjät ja yksityisyys

Nostan esiin muutaman sopivan kirjoituksen valitsemani tutkimuksen aiheesta eli Facebook and Online Privacy: Attitudes, Behaviors, and Unintended Consequences (2009). Tutkimushan käsittelee Facebookin käyttäjien tietoisuutta yksityisyysasetusten suhteen kuten edellisessä postauksessa kerroinkin. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (27.3.2011) Tero Karppi pohtii sitä, miten Facebook hyötyy käyttäjistään yhä enemmän. Kun käyttäjä jakaa henkilökohtaisia tietojaan, Facebook saa siitä rahaa. Lisäksi mainostajat saavat samalla myös tietää, mistä käyttäjä tykkää ja sivun reunaan ilmestyykin yhtäkkiä aiheeseen sopivia mainoksia. Pääkirjoituksen mukaan käyttäjät eivät voi valvoa, mihin Fb luovuttaa tietoja ja mihin niitä käytetään. Kirjoituksessa pohditaan myös Fb:sta lähtemisen vaikeutta.

Suomen Kuvalehden blogista löytyy kirjoitus aiheesta Miksi Facebook koettelee käyttäjiään? (25.5.2010). Kirjoituksessa viitataan yksityisyysasetuksiin ja siihen, miten Fb on onnistunut suututtamaan käyttäjiään epäreiluilla käyttöehdoilla. Kirjoituksessa on linkki myös New York Timesin tekemään tutkimukseen Facebook Privacy: A Bewildering Tangle of Options siitä, kuinka paljon eri vaihtoehtoja käyttäjällä on valita yksityisyysasetuksensa (niitä on toukokuussa 2010 ollut 170 vaihtoehtoa, en tiedä onko luku nyt eri). Lisäksi Times esittelee tuloksissaan myös yksityisyysasetusten käyttöehtojen koko ajan lisääntyvän sanamäärän: 1004 sanaa englanniksi vuonna 2005, 5830 sanaa vuonna 2010.

--- On ymmärrettävää, että yksityisyysasetusten asettaminen voi helposti jäädä kun niistä on tehty hankalat ja monimutkaiset, mutta niitä ei mielestäni missään tapauksessa saa jättää asettamatta. Lisäksi kannattaa muistaa, että Fb on julkinen sivusto, jossa kaikki tieto on periaatteessa kaikkien saatavilla (mainostajien ja muiden kolmansien tahojen, joille Fb:lla on oikeus lähettää tietoja). Siksi yksityisyysasetuksilla on suuri merkitys. Ja loppujen lopuksi: asetusten määrittämiseen on ohjeet Fb:n sivuilla - sillä omalla kielellä, jolla ohjelmaa käyttää.

Oletko sinä määrittänyt yksityisyysasetukset profiilissasi kohdalleen?