Melinan tutkimukset osa 3: tutkimusmenetelmät

Tässä tulevat valitsemieni tutkimusten tutkimusmenetelmät

Mihaela, Vorvoreanu (2009). Perception of Corporations on Facebook: An Analysis of Facebook Social Norms. Artikkelissa tutkittiin mainostamista ja yritysten PR toimintaa Facebookissa samalla kun he kunnioittavat Facebookin ilmapiiriä ja kulttuuria. Ensin piti selvittää mitä on Facebookin kulttuuri, mitkä ovat sen normit ja kuinka niitä kohdellaan ettei kulttuuri ”vioittuisi”. Tutkimuksessa käytettiin teoreettisena pohjana suhteiden rakentamista joka on PR:n tärkein teoria. Se tutkii yhtiöiden ja yleisön suhteen rakentumista ja ylläpitoa. Tutkimuksessa ei mainittu tarkasti kuinka aineistoa on analysoitu mutta luultavasti sisällönanalyysi on ollut metodina koska tutkija on löytänyt teemoja keskusteluista ja sitten soveltanut niitä suurempaan kokonaisuuuteen. Metodeja joita tutkimuksessa olisi myös voinut käyttää voisi olla tutkittujen henkilökohtainen haastattelu tai sitten keskusteluista olisi voitu tehdä sisällönerittely.

Joy Peluchette ja Katherine Karl (2010). ”Examining student's intendet images on Facebook, What were they thinking?.” Tutkimuksessa analysoitiin opiskelijoiden antamia omakuvia Facebookissa kyselyn avulla. Vastauksissa opiskelijat valitsivat numerot välillä 1-5, sekä lopussa oli vielä pari avointa kysymystä. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin ja sitten selitettiin laadullisesti pohdiskellen. Tähän tutkimukseen sopi hyvin kysely, ehkä myös haastattelua olisi voinut käyttää. Haastattelussa tosin olisi tilanne voinut vaikuttaa vastauksiin. Kysymyksiin olisi myös voitu lisätä mahdollisuus opiskelijoille lisätä tarkentavia tietoja, jolloin vastaukset olisivat olleet vielä tarkempia. Tutkimuksen lopuksi oli vielä keskustelu-osio, jossa tulokset liitettiin vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.


DeAndrea, David, Allison S. Shaw & Timothy R. Levine (2010). Online Language: The Role of Culture in Self-Expression and Self-Contrual in Facebook. Artikkelissa tutkitaan kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten itseilmaisuun ja itsensä ymmärtämiseen suhteessa muihin ihmisiin Facebookissa. Kaikki tutkimukseen valitut Facebook-sivut koodattiin tutkimusapulaisten avulla. Koodausmenetelmä oli tehyt edellisten tutkimusten mukaan. Apulaiset eivät tienneet tutkimushypoteeseja. Profiilien Tietoa minusta (about me) -osiot koodattiin viiteen kategoriaan informaationsa perusteella jonka jälkeen ne vielä analysoitiin lingvistisen tutkimuksen ja sanalaskurin avulla. Tutkimuksessa todettiin että Tietoa minusta -osio oli hyvä tutkimuskohde, koska ihmiset saavat kirjoittaa kohtaan niin vähän tai paljon kuin haluavat, joten vastaukset eivät ole pakotettuja ja merkityksettömiä. Tällä eliminoidaan myös se, että tutkimuskysymykset tai -tilanne jotenkin vaikuttaisivat vastauksiin koska mitään kysymystä ei oikeastaan ole.


Clare Madgea, Julia Meekb, Jane Wellensc and Tristram Hooleyd (2009). Facebook, social integration and informal learning at university: ‘It is more for socialising and talking to friends about work than for actually doing work’. Artikkeli tutkii kuinka Facebook vaikuttaa yliopisto-opiskelijoiden sosiaalistumiseen. Online -kysely perustui kvantitatiiviseen menetelmään, mutta vastaajilla oli myös mahdollisuus laajentaa vastaustaan monien avoimien kysymysten avulla. Kysymykset tehtiin aikaisempien tutkimuksien perusteella ja vastauksia verrattiin olemassa oleviin teorioihin. Tutkimuksessa hyvää oli se, että opiskelijat pystyivät laajentamaan vastauksiaan avoimien kysymysten avulla. Monesti niin sanotut suljetut kysymykset eivät kerro koko tarinaa.

Andrew M. Ledbetter, Joseph P. Mazer, Jocelyn M. DeGroot, Kevin R. Meyer, Yuping Mao, and Brian Swafford.(2010). Attitudes Toward Online Social Connection and Self-disclosure as Predictors of Facebook Communication and Relational Closeness. Online -kyselyiden avulla tutkittiin ihmisten antamia omakuvia Facebookissa. Kyselyiden vastaukset analysoitiin tietokoneohjelman avulla. Ohjelmalla minimointiin virhe variaatioiden määrä sekä laskuissa inhimilliset virheet. Kun vastausket, hypoteesit ja tutkimuskysymykset oli syötetty koneeseen, ne selitettiin apuna käyttäen edellisiä tutkimuksia. Tietokoneohjelma on toimiva siinä mielessä että inhimilliset virheet minimoidaan, toisaalta taas vastauksiin ei saa ehkä lisättyä vastaajien lisätietoja jos he ovat sellaista käyttäneet.

Sisällönanalyysi oli valitsemissani tutkimuksissa suosituin analysointimenetelmä, analyysin jälkeen tulokset on vielä selitetty laadullisesti ja tällä tavalla yhdistetty vielä laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osassa tutkimuksista tutkimusmateriaalin analysointia ei oltu selitetty kovin tarkasti, toisissa taas menetelmä oli selitetty hyvinkin yksityiskohtaisesti. Facebook on suhteellisen uusi tutkimuskohde, joten menetelmät todennäköisesti kehittyvät vielä paljonkin. Mielenkiintoista nähdä mikä menetelmä tulevaisuudessa on suosituin.